Kansainvälinen tutkijaryhmä kokoaa unitutkimuksen tietokantaa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihmiset näkevät unia ja mitä ihmisen tietoisuudessa tapahtuu silloin, kun hän ei pysty kommunikoimaan.
Tutkijat kokoavat unitutkimuksen DREAM-tietokantaa saadakseen tulevaisuudessa vastauksia alan perustavanlaatuisiin kysymyksiin: Mikä on unennäön hermostollinen perusta? Miksi näemme joskus unia nukkumisen aikana ja joskus emme? Miksi jotkut ihmiset muistavat unensa usein ja toiset harvoin? Miksi osa ihmisistä voi tajuta näkevänsä unta nukkuessaan ja joskus jopa hallita uniaan?
– Jos halutaan tutkia tietoisuuden neurokognitiivisia prosesseja nukkumisen aikana, se onnistuu vain aivotutkimuksen avulla. Yhden tutkimuksen aikana näitä havaintoja pystytään kuitenkin keräämään vain hyvin rajallinen määrä. Tarvitsemme suuremman määrän tällaista dataa, jotta voisimme ymmärtää paremmin, mitä unennäön aikana tapahtuu, kertoo Turun yliopiston dosentti Katja Valli, joka on mukana tietokantaa rakentavassa tutkijaryhmässä.
Tietokanta sisältää jo yli 2500 tallennetta, jotka kuvaavat ihmisen aivotoimintaa nukkumisen aikana. Tutkijaryhmä haluaa standardoida tallenteiden keräämisen tapaa ja koota ne yhteen tietokantaan, jotta kaikki alan tutkijat voisivat hyödyntää niitä vapaasti.
– Tietokantamme on jotain ennennäkemätöntä, sillä jokainen unitutkimus on todella kallis ja tietojen jakaminen on ollut hyvin harvinaista alallamme. Kun ymmärrämme, miten, milloin ja miksi ihmiset näkevät unia, voimme päästä käsiksi ihmisten tietoisuuteen sellaisessa tilassa, jossa he eivät pysty kommunikoimaan, kertoo projektia johtanut professori Nao Tsuchiya Monashin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan unennäön aikana tapahtuvan aivotoiminnan tutkiminen tarjoaa mahdollisuuden tutkia tietoisuutta sellaisessa tilassa, jossa ihminen ei kykene kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Tutkijat toivovat ymmärtävänsä tulevaisuudessa paremmin tietoisen kokemuksen taustalla vaikuttavia aivomekanismeja.
– Tavoitteenamme on, että tietokantamme tekee mahdolliseksi tarttua uusiin tutkimusaiheisiin, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia yksittäisille tutkimusryhmille, Valli sanoo.
Unitutkijoiden kiinnostavia löytöjä viime vuosilta:
- Aivoaaltoja seuraamalla voidaan ennustaa, milloin ihminen näkee unta. (Siclari 2017, Nature Neuroscience)
- Osa selkounia näkevistä kykenee viestimään uniensa sisällöstä silmänliikkeillä. (Konkoly et al 2021, Current Biology)
- Jotkut lääkkeet, kuten galantamiini, lisäävät selkounien osuutta suhteessa muihin uniin. (LaBerge et al 2018, PLOS One)
Lisätietoja
Katja Valli
dosentti, Turun yliopisto
p. 050 547 1797
katval@utu.fi
