Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.
Euroopan avaruusjärjestö (ESA) julkisti poikkeuksellisen suuren määrän avaruutta koskevia havaintoja, jotka tarjoavat tähtitieteilijöille ennennäkemättömän mahdollisuuden tutkia tähtitieteen kysymyksiä ja tehdä uusia löytöjä. Havainnot on tehty Euclid-teleskoopilla.
– Yksi aineiston merkittävimmistä tieteellisistä tuloksista on jopa yli 15 000 vahvaksi gravitaatiolinssiksi luokiteltua erittäin todennäköistä kohdetta ja 9 000 vähemmän varmaa kohdetta. Nyt julkistettu määrä on suurempi kuin kaikkien tunnettujen gravitaatiolinssien määrä yhteensä tätä ennen koko tähtitieteen historiassa, kertoo tutkimusprojektissa mukana ollut Suomen Euclid-konsortion johtaja Stefan Schuldt Suomen ESO-keskuksesta.
Gravitaatiolinssi on avaruuden ilmiö, jossa massiivinen kohde taivuttaa ja vahvistaa ohitseen kulkevaa valoa omalla painovoimallaan. Ilmiö toimii kuin optinen linssi, joka mahdollistaa kaukaisten kohteiden havaitsemisen. Linssinä toimiva kohde voi olla yksittäinen galaksi, galaksiryhmä tai jopa kokonainen galaksijoukko. Ilmiö edellyttää, että kohteet ovat lähes täydellisesti samalla näkölinjalla, minkä vuoksi gravitaatiolinssit ovat hyvin harvinaisia.
Vahvoja gravitaatiolinssejä voidaan hyödyntää tähtitieteessä monin tavoin. Niillä voidaan mitata galaksien massaa ja tutkia niiden kehitystä, ne voivat auttaa ymmärtämään paremmin pimeää ainetta ja niiden avulla on mahdollista löytää entistä kaukaisempia avaruuden kohteita.
– Minua kiinnostaa hyödyntää gravitaatiolinssejä etenkin universumin laajenemisnopeuden mittaamiseen, Schuldt toteaa.
Schuldt aikoo tehdä nyt löydetyille gravitaatiolinssiehdokkaille myös jatkohavaintoja Turun yliopiston osittain omistamalla yhteispohjoismaisella NOT-teleskoopilla, jotta niiden luonne saadaan varmistettua. Tämä varmennus on tärkeä askel, jotta näistä ehdokkaista voidaan tehdä luotettavia astrofysikaalisia mittareita.
Tutkijat julkaisivat nyt vasta ensimmäisen osan Euclid-teleskoopilla tehdyistä havainnoista, joten havaintoja on tulossa myöhemmin vielä lisää. Tähtitieteilijät Suomen ESO-keskuksesta ja Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta, mukaanlukien akatemiatutkija Tuomas Kangas, yliopistotutkija Rubina Kotak ja professori Seppo Mattila, sekä Helsingin yliopiston tutkijat, kuten Elina Sihvola ja professori Alexis Finoguenov, ovat mukana hyödyntämässä Euclid-teleskoopin keräämää havaintoaineistoa.
