Tutkijat kehittävät turvallisuusteknologian käyttöön siruja, jotka mahdollistavat tekoälyn hyödyntämisen haastavissa ympäristöissä, kuten vedenalaisessa valvonnassa, robotiikassa ja avaruustutkimuksessa.
Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratorion tutkijat kehittävät turvallisuus- ja puolustusteknologiaan erittäin energiatehokkaita laskentajärjestelmiä, jotka mahdollistavat sovellusten itsenäisen päätöksenteon minimaalisella energiankulutuksella. Energiatehokkuus on ratkaisevan tärkeää sovelluksille, joille perinteiset laskentajärjestelmät ovat epäkäytännöllisiä niiden kuluttaman energian, tiedonsiirtonopeuden tai tietoturvauhkien vuoksi.
– Kehitämme ja valmistamme neuromorfisia siruja, jotka mahdollistavat tekoälyn käytön vaativissakin olosuhteissa, kuten veden alla, avaruudessa ja paikoissa, joissa ei voida hyödyntää pilvipalveluja esimerkiksi viestiliikenteen häirinnän vuoksi. Hankkeemme vahvistaa Suomen teknologista osaamista ja omavaraisuutta sekä luo vientimahdollisuuksia, sanoo tutkimuksen johtaja, fysiikan professori Petriina Paturi Turun yliopistosta.
Business Finland myönsi viisivuotiselle OCEANAut-projektille viiden miljoonan euron rahoituksen. Rahoitus myönnettiin Näytönpaikka-hausta, joka on Business Finlandin ylivoimaisesti suurin tutkimuslaitoksille myönnettävä rahoitus. Rahoitettavissa hankkeissa ratkaistaan yhteiskunnallisesti merkittäviä tulevaisuuden haasteita tutkimuksen keinoin.
Tutkijoiden kehittämät järjestelmät ovat erittäin vastustuskykyisiä kyberuhille
Tutkijat kehittävät turvallisuusteknologian käyttöön robotteja ja systeemejä, jotka voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä. Ne voivat esimerkiksi kuunnella ympäristöään ja oppia reagoimaan muutoksiin itsenäisesti.
– Tutkimusprojektimme ytimessä on kehittää suorituskykyisiä ja skaalautuvia memristorilaitteita, jotka toimivat keinotekoisina synapseina neuromorfisissa piireissä. Nämä piirit yhdistämme esimeriksi älykkäisiin sensoreihin tai itseohjautuviin robotteihin, mikä mahdollistaa ajantasaisen tilannetietoisuuden vaativissa ympäristöissä, kuten vedenalaisessa valvonnassa, robotiikassa ja avaruustutkimuksessa, Paturi kertoo.
Paikallisesti tapahtuvan tietojenkäsittelyn ansiosta tutkijoiden kehittämät järjestelmät ovat erittäin vastustuskykyisiä kyberuhille, kuten signaalin häirinnälle ja tietomurroille.
Tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat Turun yliopistossa kehitetyt memristorit, joita voidaan käyttää esimerkiksi neuroverkkojen synapseina. Memristorit ovat mikrosiruihin asennettavia muistivastuksia, joiden toiminta jäljittelee ihmisaivojen toimintaa. Turvallisuusteknologian lisäksi memristoreja ja neuromorfisia piirejä voidaan hyödyntää monenlaisissa itsenäisesti päätöksiä tekevissä sovelluksissa, jolloin laitteiden energiankulutus jää minimaalisen pieneksi.
– Näytönpaikka-rahoituksen saaminen on osoitus siitä, että tutkimuksella on potentiaalia luoda merkittävää uutta osaamista, joka edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Rahoituksen saaminen vahvistaa Turun yliopiston roolia innovaatioiden eturintamassa ja luo puitteet entistä laajemmalle yhteiskunnalliselle vaikutukselle, toteaa Turun yliopiston innovaatiopalveluiden kehityspäällikkö Paavo Kosonen.
