Tutkimus paljasti uutta tietoa 1500–1600-lukujen taitteessa eläneestä “Kitkan noidasta”

Turun yliopiston ja yhteistyökumppaneiden tutkimus tuo uutta tietoa Kuusamon Kitkajärveltä vuonna 1970 löydetystä 1500–1600-lukujen taitteen vainajasta. DNA- ja isotooppianalyysit osoittavat, että saamelaiseen kulttuuriperintöön liitetyllä yksilöllä oli geneettinen yhteys nykysaamelaisiin ja että hän vietti osan elämästään Suomen ulkopuolella.

Noin 40-vuotiaan miehen hampaista eristettyä DNA:ta verrattiin aiemmin tutkittujen muinaisten ja nykyisten ihmisten perimään. Tulosten perusteella yksilön perimä oli lähimpänä nykyisiä ja historiallisia saamelaisia. Hän myös jakoi lyhyitä DNA-jaksoja monien nykysuomalaisten kanssa.

Yhteiset jaksot ovat yleisimpiä Pohjois- ja Koillis-Lapissa, mutta selvästi harvinaisempia Kuusamon seudulla ja sitä etelämmässä.

– Samankaltainen tulos saadaan myös silloin, jos Kitkan yksilön sijasta vertailussa käytetään nykysaamelaisia. Havainto kertoo siis laajemmin suomalaisten ja saamelaisten historiallisesta vuorovaikutuksesta, sanoo tutkijatohtori Sanni Peltola Turun yliopistosta.

Hän korostaa, että vaikka muinais-DNA auttaa ymmärtämään väestöhistoriaa, se ei määritä etnisyyttä tai identiteettiä.

– Saamelaisuus ei ole biologinen ominaisuus, vaan historiallinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö.

Kitkan hauta on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös sukututkijoiden keskuudessa. Tutkijoiden mukaan näin kauan sitten elänyttä yksilöä ei kuitenkaan voida DNA:n perusteella yhdistää luotettavasti tiettyihin sukuihin tai nykyisin eläviin ihmisiin.

Isotooppianalyysi kertoo muutoksista ruokavaliossa ja asuinympäristössä

Hampaiden isotooppianalyysit osoittavat, että Kitkan yksilö saapui Kuusamon alueelle vasta vähän ennen kuolemaansa.

Lapsuudessa hänen ruokavalioonsa kuului maaeläimiä, makean veden kalaa ja meren antimia. Myöhemmin merellisen ravinnon osuus kasvoi, eikä hän syönyt lapsuuden jälkeen makean veden kalaa, joka oli Kuusamon alueella tärkeä ravinnonlähde.

Juomaveden ja ravinnon alkuperää heijastavat arvot puolestaan kertovat yksilön eläneen teini-iässä alueella, jonka geologia poikkeaa selvästi Suomesta.

– Todennäköisin paikka on Islanti tai muu vulkaanisen maaperän alue Pohjois-Atlantilla. Tulkintaa tukevat myös historialliset tiedot alueen ja Pohjois-Fennoskandian välisistä yhteyksistä 1500-luvulla, kertoo erikoistutkija Ulla Nordfors Turun yliopistosta.

Aiemmissa tutkimuksissa Kitkan vainajaa on pidetty noaidina eli rituaalispesialistina. Uusi tutkimus haastaa tulkinnan, mutta ei sulje sitä kokonaan pois. Yksilön elämä oli kuitenkin aiempia tulkintoja monimuotoisempi.

– Tulokset osoittavat, etteivät historialliset saamelaisyhteisöt ja niiden sosiaaliset roolit välttämättä vastaa niitä mielikuvia, joita etenkin vanhemmassa tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, Nordfors toteaa.

Turku universitehta ja oktasašbargoguimmiid dutkamuš addá ođđa dieđuid ovtta 1500–1600-loguid jábmis, guhte gávdnojuvvui Guossáma Kitkajávrris jagis 1970. Dat olmmoš lea ovttastahtton sámi kulturduogážii, ja DNA- ja isotohpaanalysat duođaštit su oktavuođa dálá sápmelaččaiguin ja čájehit, ahte son elii oasi eallimisttis Suoma olggobealde.

Dološ DNA čuvge veahkadathistorjjá

DNA lei sirrejuvvon sullii 40-jahkásaš olbmo bániin, ja dat veardiduvvui dološ ja dálá olbmuid genehtalaš árbái. Bohtosiid vuođul dan olbmo genehtalaš árbi sulastahtii buot eanemus historjjálaš ja dálá sápmelaččaid. Sus ledje maiddai oanehis DNA-ráiddut, mat leat oktasaččat máŋggaiguin otnábeai suopmelaččaiguin. Dakkár oktasaš ráiddut ledje buot dábálamosat Lappi davve- ja davvenuortaosiin, muhto mealgadii hárvenabbot Guossáma guovllus ja das máttás.

– Sullalas bohtosa oažžut maiddái dalle, jos Kitka jábmi sajis veardádallančuozáhahkan leat dálá sápmelaččat. Danin gávnnahus muitala suopmelaččaid ja sámiid historjjálaš vuorrováikkuhusas maiddái oppalaččat, lohká dutkidoavttir Sanni Peltola Turku universitehtas. Peltola maiddái deattuha dan, ahte vaikko dološ DNA veahkeha áddet veahkadathistorjjá, de dat ii meroštala etnihkalaš gullevašvuođa iige identitehta.

– Sápmelašvuohta ii leat biologalaš iešvuohta, dat lea baicce historjjálaš, kultuvrralaš ja sosiála albmanus, son muittuha.

Kitka hávdi lea gohccáhan ollu beroštumi maiddái sohkadutkiid gaskkas. Dutkit datte oaivvildit, ahte DNA vuođul ii sáhte nu áigá eallán olbmo luohtehahtti láhkai ovttastahttit dihto sogaide dahje otnábeai olbmuide.

Isotohpanalysa muitala nuppástusaid birra borramušvugiin ja eallinbirrasiin

Bániid isotohpaanalysat čájehit, ahte Kitka olmmoš bođii Guossáma guvlui easkka veháš áigge ovdal go jámii. Mánnávuođas su borramušaide gulle eanaeallit, sáivačázi guolit ja meara valjit. Maŋŋelis mearraealliid oassi borramušain stuorui, ja mánnávuođa maŋŋá son ii šat borran sáivačázi guliid, mat Guossáma guovllus leat dehálaš biebmogáldun. Dat árvvutges, mat speadjalastet juhkančázi ja biepmu álgovuolgaga, muitalit dan olbmo eallán nuppelohjahkásažžan dakkár guovllus, man geologiija lea čielgasit earálágan go Suomas.

– Eanemus jáhkehahtti guovlu lea Islánda dahje muhtun eará guovlu Davvi-Atlánttas, gos lea vulkánalaš eanavuođđu. Dan dulkojumi dorjot maiddái historjjálaš dieđut guovllu oktavuođain Davvi-Fennoskandiai 1500-logus, muitala sierradutki Ulla Nordfors Turku universitehtas.

Dutkamuš hástala ovddit dulkojumiid

Ovddit dutkamušain leat atnán Kitka jábmi noaidin, gean eallima guovddáš lei Guossámis. Ođđa dutkamuša mielde dan olbmo eallin leamaš girját go maid ovddit dulkomat dovddahit.

– Bohtosat čájehit, ahte historjjálaš sámeservošat ja daid sosiála rollat eai vealttakeahttá dávis daid miellagovaide, mat eandalii boarrásut dutkangirjjálašvuođas leat bukton ovdan, Nordfors lohká.