Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa on ollut poikkeuksellisen satoisa kirjakesä ja -syksy. Muun muassa meedioita, lavatansseja, päiväkirjoja ja romantiikkaa esittelevät virtuaalikirjamessut järjestetään perjantaina 27.11.
Komentaja evp, FM Erkki Sinivaara selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, millaista kuvaa media välitti suurelle yleisölle neuvostoliittolaisen tankkerin karilleajosta aiheutuneista öljyonnettomuuksista 1970–1980-lukujen vaihteessa. Tutkimuksessa selvisi, että uutisointi Itämeren öljypäästöistä paransi Suomen öljyvahinkojen torjuntavalmiuksia ja edesauttoi osaltaan suomalaisten ympäristötietoisuuden heräämistä.
Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Petri Pajun tuoreessa tutkimuksessa kysytään, kuinka ja millä motiivein suomalaiset ovat toimeenpanneet ydinsulkusopimusta kansallisesti 1960-luvun lopulta alkaen.
Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 4.9.2020 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.
Tiedelinja on Turun yliopiston uusi jokaviikkoinen tiedewebinaari. Ensimmäinen Tiedelinja-lähetys pidettiin keskiviikkona 15.4.
Tutkimus edellä -podcastin uudessa jaksossa puhutaan turkulaisen laivanrakennuksen menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä meriteollisuudesta laajemmin.
Turun yliopiston historia on nyt tutkittu koko elinkaareltaan ja uudesta näkökulmasta. Yliopiston vuosijuhlan alla perjantaina 28.2.2020 julkaistu historiantutkimus kaivautuu vuosikertomusten taakse ja avaa yliopiston toimintaa aiempia historiikkeja perusteellisemmin. Tutkimukseen pohjaava juhlanäyttely avattiin Turun pääkirjastossa yleisölle 26.2.2020.
Utopiaako? on Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston suurhanke, jonka toteuttavat Turun AMK ja Turun yliopisto. Turun yliopiston ja Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat ja opettajat tuottavat toisen asteen opiskelijoille maalis-toukokuussa 2020 elämyksellisiä taidelähtöisiä työpajoja, joissa käsitellään ympäristökysymyksiä, rakentavaa vuorovaikutusta ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Anna-Leena Perämäen kulttuurihistorian väitöskirja ”Kirjoitettu vaino. Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa” tarkastelee juutalaisvainoja toisen maailmansodan aikana viiden nuoren juutalaisnaisen päiväkirjatekstien kautta. Tutkimus osoittaa, että päiväkirjan kirjoittaminen oli tärkeä henkinen selviytymiskeino vainojen ja sodan keskellä. Turun yliopistossa väittelevän Perämäen mukaan päiväkirja-aineisto nostaa tuoreella tavalla esiin juutalaisvainot kokeneiden nuorten oman äänen.