Med kuvitus 614

Tutkijat löysivät uuden merkkiaineen, joka ennustaa verisyöpien lääkehoidon toimivuutta

16.03.2021

Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden syövän merkkiaineen, joka ennustaa potilaiden hoitovastetta kliinisessä rutiinikäytössä olevaan hoitoon. Merkkiaine nimettiin NOCIVA:ksi (NOvel CIP2A VAriant), koska se on kliinisesti merkittävän CIP2A-onkoproteiinin uusi, ennen tuntematon muoto. 

NOCIVA-merkkiaineen löysi Turun yliopiston tohtorikoulutettava Eleonora Mäkelä, joka työskentelee professori Jukka Westermarckin tutkimusryhmässä Turun biotiedekeskuksessa. Löydöksen kliininen merkitys paljastui yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinikoiden ja Liverpoolin yliopiston tutkijoiden kanssa. 

– Juuri julkaisemamme tutkimus osoitti, että NOCIVA voisi toimia merkkiaineena, joka ennustaa jo kroonisen myelooisen leukemian diagnoosivaiheessa resistenssiä ensimmäisen sukupolven imatinibi-lääkkeelle, Westermarck kertoo. 

Krooninen myelooinen leukemia on verisyöpä, jonka hoidon ovat mullistaneet tyrosiinikinaasi-inhibiittorit (TKI), joihin myös imatinibi kuuluu. Useilla potilailla tauti kuitenkin etenee akuutin leukemian kaltaiseksi blastikriisiksi ensimmäisen sukupolven TKI-hoidon jälkeen. Tällainen taudin uusiutuminen voitaisiin mahdollisesti välttää käyttämällä toisen tai kolmannen sukupolven TKI-lääkkeitä ensilinjan hoitona. 

Kliinisesti validoituja merkkiaineita, jotka ennustaisivat tai ohjaisivat optimaalisen TKI-hoidon valintaa hoitopolun oikealle hetkellä, ei tällä hetkellä kuitenkaan ole olemassa. 

NOCIVA-mittaus voisi ohjata valitsemaan tehokkaamman hoidon

Tutkimuksessa havaittiin, että sekä akuutin että kroonisen myelooisen leukemian diagnoosivaiheen potilasnäytteissä NOCIVA oli yli-ilmentynyt normaaliverrokkeihin nähden. Hyödyntäen kahta toisistaan riippumatonta kroonisen myelooisen leukemian potilasaineistoa, tutkijat havaitsivat, että kroonisen vaiheen potilaiden korkea NOCIVA-taso ennusti lyhyempää tautivapaata seuranta-aikaa potilailla, jotka saivat imatinibia ensilinjan hoitona. 

– Vastaavaa tulosta ei havaittu toisen sukupolven TKI-lääkeaineilla hoidetuilla potilailla. NOCIVA-taso kroonisen myelooisen leukemian diagnoosissa siis ennustaa potilaan huonoa lääkevastetta ensilinjan imatinibi-hoidolle, joten näille potilaille ensilinjan toisen tai kolmannen sukupolven TKI-hoito olisi suositeltavaa. Akuutissa myelooisessa leukemiassa taas korkean diagnoosivaiheen NOCIVA-tason havaittiin korreloivan potilaan huonon ennusteen kanssa, Mäkelä sanoo. 

NOCIVA-tasojen ei havaittu korreloivan jo rutiinidiagnostiikassa käytettävien kroonisen myelooisen leukemian merkkiaineiden tai akuutissa myelooisessa leukemiassa geneettisen riskiluokituksen kanssa. Näin ollen NOCIVA:n mittaus diagnoosivaiheen kroonisen ja akuutin myelooisen leukemian potilailta voisi toimia suunnannäyttäjänä ensilinjan intensiivisemmän hoidon valinnassa. 

Tutkimuksen yhteydessä kehitettiin myös patenttisuojattu PCR-pohjainen diagnostiikkamenetelmä NOCIVA:n mittaamiseksi kliinisessä laboratoriossa. Keksinnön kehittämistä ja kaupallistamista kliiniseksi diagnoosimenetelmäksi on tuettu Business Finlandin Research to Business -rahoituksella (ent. TUTLI).

Tutkimus on julkaistu syöpätutkimusalan merkittävässä Clinical Cancer Research -julkaisusarjassa. 

Luotu 16.03.2021 | Muokattu 16.03.2021