Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden syövän merkkiaineen, joka ennustaa potilaiden hoitovastetta kliinisessä rutiinikäytössä olevaan hoitoon. Merkkiaine nimettiin NOCIVA:ksi (NOvel CIP2A VAriant), koska se on kliinisesti merkittävän CIP2A-onkoproteiinin uusi, ennen tuntematon muoto.
NOCIVA-merkkiaineen löysi Turun yliopiston tohtorikoulutettava Eleonora Mäkelä, joka työskentelee professori Jukka Westermarckin tutkimusryhmässä Turun biotiedekeskuksessa. Löydöksen kliininen merkitys paljastui yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinikoiden ja Liverpoolin yliopiston tutkijoiden kanssa.
– Juuri julkaisemamme tutkimus osoitti, että NOCIVA voisi toimia merkkiaineena, joka ennustaa jo kroonisen myelooisen leukemian diagnoosivaiheessa resistenssiä ensimmäisen sukupolven imatinibi-lääkkeelle, Westermarck kertoo.
Krooninen myelooinen leukemia on verisyöpä, jonka hoidon ovat mullistaneet tyrosiinikinaasi-inhibiittorit (TKI), joihin myös imatinibi kuuluu. Useilla potilailla tauti kuitenkin etenee akuutin leukemian kaltaiseksi blastikriisiksi ensimmäisen sukupolven TKI-hoidon jälkeen. Tällainen taudin uusiutuminen voitaisiin mahdollisesti välttää käyttämällä toisen tai kolmannen sukupolven TKI-lääkkeitä ensilinjan hoitona.
Kliinisesti validoituja merkkiaineita, jotka ennustaisivat tai ohjaisivat optimaalisen TKI-hoidon valintaa hoitopolun oikealle hetkellä, ei tällä hetkellä kuitenkaan ole olemassa.
NOCIVA-mittaus voisi ohjata valitsemaan tehokkaamman hoidon
Tutkimuksessa havaittiin, että sekä akuutin että kroonisen myelooisen leukemian diagnoosivaiheen potilasnäytteissä NOCIVA oli yli-ilmentynyt normaaliverrokkeihin nähden. Hyödyntäen kahta toisistaan riippumatonta kroonisen myelooisen leukemian potilasaineistoa, tutkijat havaitsivat, että kroonisen vaiheen potilaiden korkea NOCIVA-taso ennusti lyhyempää tautivapaata seuranta-aikaa potilailla, jotka saivat imatinibia ensilinjan hoitona.
– Vastaavaa tulosta ei havaittu toisen sukupolven TKI-lääkeaineilla hoidetuilla potilailla. NOCIVA-taso kroonisen myelooisen leukemian diagnoosissa siis ennustaa potilaan huonoa lääkevastetta ensilinjan imatinibi-hoidolle, joten näille potilaille ensilinjan toisen tai kolmannen sukupolven TKI-hoito olisi suositeltavaa. Akuutissa myelooisessa leukemiassa taas korkean diagnoosivaiheen NOCIVA-tason havaittiin korreloivan potilaan huonon ennusteen kanssa, Mäkelä sanoo.
NOCIVA-tasojen ei havaittu korreloivan jo rutiinidiagnostiikassa käytettävien kroonisen myelooisen leukemian merkkiaineiden tai akuutissa myelooisessa leukemiassa geneettisen riskiluokituksen kanssa. Näin ollen NOCIVA:n mittaus diagnoosivaiheen kroonisen ja akuutin myelooisen leukemian potilailta voisi toimia suunnannäyttäjänä ensilinjan intensiivisemmän hoidon valinnassa.
Tutkimuksen yhteydessä kehitettiin myös patenttisuojattu PCR-pohjainen diagnostiikkamenetelmä NOCIVA:n mittaamiseksi kliinisessä laboratoriossa. Keksinnön kehittämistä ja kaupallistamista kliiniseksi diagnoosimenetelmäksi on tuettu Business Finlandin Research to Business -rahoituksella (ent. TUTLI).
Tutkimus on julkaistu syöpätutkimusalan merkittävässä Clinical Cancer Research -julkaisusarjassa.
