syöpäsolut

Uusi tutkimus auttaa ymmärtämään kehomme puolustusmekanismeja ja syövän leviämistä

09.08.2019

Turun yliopiston tutkijat saivat selville uuden teknologian avulla aiempaa tarkempaa tietoa imusuonistomme monimuotoisuudesta. Tutkimustulosten avulla on mahdollista ymmärtää ihmiskehon puolustusmekanismeja molekyylitasolla entistä paremmin. Useat syövät, kuten rintasyöpä sekä pään ja kaulan alueen syövät, leviävät pääsääntöisesti imusuoniston avulla. 

Valkosolujen liikkuminen imusuoniston, imukudosten ja verenkierron välillä on puolustusmekanismimme peruspilari. 

– Imusuonisto kuljettaa taudinaiheuttajat tulehdusalueelta, kuten ihon haavasta, vartijaimusolukkeisiin, joissa imusolut aktivoituvat ja kouluttautuvat tuhoamaan tunkeilijat. Sen jälkeen taisteluvalmiit imusolut lähtevät imusolmukkeista ja kulkevat määrätietoisesti verenkierron kautta haavaan tuhoamaan taudinaiheuttajat, kuvailee akateemikko, immunologian professori Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta.

Imusolujen aktivoituminen vaatii kuitenkin aikaa, ja siksi puolustuksen etujoukkoina tarvitaan rivakasti toimivia neutrofiileja, jotka pystyvät tuhoamaan taudinaiheuttajat ja estämään tulehduksen leviämisen ilman koulutusvaihetta. 

– Vuosikymmenet on luultu imusuoniston olevan vain passiivinen putkisto, jossa solut ja nesteet virtaavat elimistön ääreisosista ja palautuvat lopulta verenkiertoon sydämen sykkeen luomalla pumppuvoimalla ja takaisin virtauksen estävillä läpillä, Jalkanen kertoo.

Jalkasen johtama tutkimusryhmä analysoi ihmisen imusolmukkeiden imusuonistoa yksisolusekvennoinnin avulla ja löysi kuusi erilaista imusuoniryhmää, jotka sijoittuvat imsuolmukkeissa strategisille paikoille ja ilmentävät kullekin tyypillisiä molekyylejä. Yksisolusekvennointi on vallankumouksellinen tekniikka solujen monimuotoisuuden selvittämiseen. 

Tutkijat keskittyivät erityisesti neutrofiilinen käyttämiin kulkeutumismolekyyleihin, jotka ovat aikaisemmin olleet täysin tuntemattomia. He pystyivät osoittamaan neutrofiilien sijoittuvan portinvartijoiksi imusolmukkeista poistuvien suonien suuaukoille. Tätä tarvitaan tulehdustilanteissa, jotta taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään muualle elimistöön.

– Tutkimustuloksemme avaavat uusia näkymiä puolustusmekanismin ymmärtämiseen molekyylitasolla. Tulokset tarjoavat myös lääkekehitykseen potentiaalisia uusia kohdemolekyylejä immunopuolustuksen säätelyyn ja syövän leviämisen estämiseen, sillä useat syövät, kuten rintasyövät sekä pään ja kaulan alueen syövät, käyttävät pääsääntöisesti imusuonistoa levitäkseen, sanoo tutkijatohtori Akira Takeda, joka on tutkimusjulkaisun ensimmäinen kirjoittaja.

Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Cell Pressin Immunity-tiedejulkaisussa. 

>> Tutustu tutkimusjulkaisuun

Luotu 09.08.2019 | Muokattu 09.08.2019