Oletko koskaan pysähtynyt seuraamaan sudenkorennon lentoa? Voit huomata, kuinka se tekee nopeita käännöksiä, syöksyjä ja silmukoita napatakseen pienempiä hyönteisiä. Sudenkorentojen lentotaito on kehittynyt täydelliseksi miljoonien vuosien aikana – sudenkorentoja on ollut olemassa jo 325 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen ensimmäisiä dinosauruksia!
Sudenkorennot ovat ekologisesti tärkeä lajiryhmä. Ne ovat tärkeässä osassa ravintoverkkoa – saalistamalla pienempiä hyönteisiä, ne auttavat pitämään mahdollisesti haitallisten hyönteisten kantoja kurissa, jolloin tällaisten hyönteisten populaatiokoot eivät pääse kasvamaan liian suuriksi.
Sudenkorennot ovat vaihtolämpöisiä, eli ne pystyvät säätelemään ruumiinlämpötilaansa ympäristön lämpötilan mukaan. Jotta sudenkorennot voisivat lentää, niiden täytyy kerätä tarpeeksi lämpöä lentolihaksiinsa. Nämä ominaisuudet tekevät sudenkorennoista mielenkiintoisia, ja siksi päätinkin tutkia, miten sudenkorennot pystyvät hyödyntämään pitkäaikaista sopeutumistaan ja hienostuneita ominaisuuksiaan alati muuttuvaan maailmaan.
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin sudenkorentojen lämmönsäätelyä maastossa ja laboratoriossa. Tutkimusvälineinäni käytän tarkkaa lämpömittaria sekä lämpökameraa, joiden avulla pystyn mittaamaan sudenkorentojen ruumiinlämpötiloja erittäin tarkasti. Tutkimuksen jälkeen merkitsen sudenkorentojen siipiin pienet numerot hopeatussilla, jonka jälkeen palautan sudenkorennot takaisin luontoon, samaan populaatioon, josta olen ne aikaisemmin pyydystänyt.
Sudenkorentojen lämmönsäätelyn tutkiminen on tärkeää, jotta ymmärtäisimme paremmin sudenkorentojen käyttäytymistä sekä ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia sudenkorentojen ekologiaan, evoluutioon ja levinneisyysalueisiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää kuinka hyvin sudenkorennot ovat sopeutuneet lämmönsäätelyyn ja pystyvätkö ne selviytymään ilmaston lämpenemisestä.
Tulevaisuudessa sudenkorentoja voidaan mahdollisesti käyttää myös ilmastonmuutoksen indikaattorilajeina. Lämpenevässä ilmastossa monet sudenkorentolajit joutuvat muuttamaan yhä pohjoisemmas, uusille alueille, jotka ovat olleet niille liian kylmiä tai varjoisia. Jotkin sudenkorentolajit saattavat lopulta kadota kokonaan, sillä lopulta missään ei ole niille enää soveltuvaa lämpötilaa. Pohjoiseen suuntautuvaa muuttoliikettä on havaittu jo joillakin sudenkorento- ja perhoslajeilla Euroopassa ja Amerikassa. Jotkin sudenkorentolajit ovat vähentyneet rajusti Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä kadonneet tietyiltä alueilta kokonaan. Vastaavasti uusia lajeja leviää Eurooppaan eteläisemmiltä alueilta Afrikasta ja Aasiasta. Jos tietyt lajit häviävät joiltakin alueilta, voi se aloittaa ketjureaktion, joka saattaa johtaa monien eri eliölajien häviämiseen ja paikalliseen biodiversiteettikatoon.
Linda Laakso
Kirjoittaja on biologian ja ekologian väitöskirjatutkija, joka tutkii sudenkorentoja ja niiden lämmönsäätelyä.
Voit lukea lisätietoa sudenkorentojen lämmönsäätelystä seuraavista tutkimusartikkeleista:
- Laakso, L. K., Ilvonen, J. J., & Suhonen, J. (2021). Phenotypic variation in male Calopteryx splendens damselflies: the role of wing pigmentation and body size in thermoregulation. Biological Journal of the Linnean Society, 134(3), 685–696. https://doi.org/10.1093/biolinnean/blab102.
- Svensson, E. I., & Waller, J. T. (2013). Ecology and sexual selection: Evolution of wing pigmentation in calopterygid damselflies in relation to latitude, sexual dimorphism, and speciation. American Naturalist, 182(5). https://doi.org/10.1086/673206
- Wellenreuther, M., Larson, K. W., & Svensson, E. I. (2012). Climatic niche divergence or conservatism? Environmental niches and range limits in ecologically similar damselflies. Ecology, 93(6), 1353–1366. https://doi.org/10.1890/11-1181.1.
- Zeuss, D., Brandl, R., Brändle, M., Rahbek, C., & Brunzel, S. (2014). Global warming favours light-coloured insects in Europe. Nature Communications, 5(1), 1–9. https://doi.org/10.1038/ncomms4874.
