Olin äskettäin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) järjestämässä luovan talouden kasvustrategian julkistamistilaisuudessa kutsuttuna panelistina pohtimassa, mitä uunituore kasvustrategia antaa luoville aloille. Melkein 20 vuotta olemme Suomessa eläneet kituliaan tai olemattoman kasvun aikaa. Suomi tarvitsee kipeästi uusia kasvun lähteitä esimerkiksi luovilta aloilta. Kuinka alan potentiaali saadaan vapautettua kannattavaksi liiketoiminnaksi ja kasvuksi? Tässäpä kysymys luovan talouden kasvustrategian ratkottavaksi.
Liiketoimintaosaaminen ja verkostot tärkeitä
Viime aikoina tutkimukseni on keskittynyt yrittäjyyteen, innovaatioihin ja kasvuun erityisesti luovilla aloilla. Tutkimustulosten pohjalta oli helppoa ja perusteltua kommentoida luovan talouden kasvustrategiaa jo sen valmisteluvaiheessa. Lopputuloksen nähtyäni ilahduin, kuinka esittämiämme näkökulmia ja teemoja oli kiitettävästi sisällytetty alan kasvustrategiaan. Tutkimuksella voi siis vaikuttaa! Tutkimuksissamme olemme tarkastelleet luovan talouden ekosysteemejä, niiden tarpeita sekä sitä, kuinka toimien luovan talouden ekosysteemien liiketoimintapotentiaalia saadaan hyödynnettyä. Myös tuore kasvustrategia tunnistaa ekosysteemisen yhteistyön sekä yrittäjien ja toimijoiden osaamisen merkityksen alan kasvussa.
Luovilla aloilla toimitaan verkostomaisesti, mutta liian harvoin yli toimialarajojen ja sektoreiden. Usein toiminta jää myös paikalliseksi eikä kunnianhimoisesti tavoitella valtakunnallisia tai kansainvälisiä markkinoita/kohderyhmiä. Kulttuurin ja taiteen keinoin on mahdollista luoda aineetonta arvoa kuluttajille/yleisölle sekä katalysoida kasvua eri toimialojen yrityksissä esimerkiksi osallistumalla luovin menetelmin niiden innovaatiotoimintaan, uudistamiseen tai strategiatyöhön. Luovien alojen toimijoiden osaamiskapeikot liittyvät erityisesti liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen. Ei välttämättä ymmärretä, että kulttuurilla ja luovuudella voi ansaita elantonsa ja yrittäjyyskin on työtä, jolla voi tulla toimeen. Alalla on puutetta halusta ja kyvystä tehdä liiketaloudellisesti kannattavaa luovaa toimintaa, mikä palautuu osaamiseen ja toimintakulttuuriin.
Integroivalla politiikalla moniarvoista näkökulmaa kehittämiseen
Mitä TEM ja OKM voivat tehdä luovan talouden kasvun vauhdittamiseksi? Tutkimuksemme mukaan luovat alat tarvitsevat integroivaa politiikkaa, jossa yhdistyy erilainen arvonluonti: taloudellinen arvo/kasvu sekä taide ja kulttuuri/luovuus itseisarvona. Näitä ei pidä ymmärtää toisilleen vastakkaisina, vaan ennen muuta toisiaan täydentävinä. Integroiva politiikka on poikkihallinnollista, jossa yhdistyvät kulttuuri-, yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkojen näkökulmat. Törmäyttämistä ja yhteistyötä olisi hyvä tapahtua myös luovien alojen sisällä sekä yli toimialarajojen. Oleellista on tavoitella kunnianhimoisesti ruohonjuuritasolta riittävän kauas aina kansainvälisille areenoille saakka.
Tuore kasvustrategia on hyvä avaus poikkihallinnolliselle yhteistyölle. Kasvustrategiaan on ammennettu näkökulmia innovaatio- ja yrittäjyys- sekä kulttuuripolitiikasta. Strategia tunnistaa luovien alojen keskeisiä osaamishaasteita ja toimintatapoja. Strategia kuitenkin perusteetta olettaa, että luovan alan toimijat muitta mutkitta haluavat kasvaa tai tehdä kannattavaa liiketoimintaa, ja että kyse olisi lähinnä osaamiskapeikkojen ja kasvun esteiden poistamisesta. Tämä sama perusteeton lähtökohta hallitsee yrittäjyyspolitiikkaa laajemminkin. Politiikka voisi kiinnittää enemmän huomiota kasvun kannusteisiin – miksi kasvaisin – ja vähemmän kasvun esteisiin – miksi en kasva.
Kasvua voi mahdollistaa ja tutkimuksella voi vaikuttaa
Kasvua ei voi ministeriön ohjauksessa johtaa tai hallinnoida, mutta kasvua voi luovillakin aloilla mahdollistaa. Kokonaisuutena kasvustrategian lähtökohdat ovat suotuisat, koska strategia viestittää meidänkin tutkimuksissamme esiin nostamaa ymmärrystä luovan alan toiminnasta, haasteista ja mahdollisuuksia. Strategia yksin on kuitenkin tekemistä vajaa valmis. Tärkeää on, että kasvustrategiaa lähdetään rohkeasti ja ketterästi toteuttamaan ministeriöiden poikkihallinnollisessa yhteistyössä alan ruohonjuuritason toimijoiden ja erilaisten välittäjätahojen kanssa. Näitä yhdessä tekemisen malleja olemme ECOCRIN-tutkimuksessamme kokeilleet ja kehittäneet. Myös politiikassa tarvitaan yrittäjämäisiä kokeiluja ja luovuutta. Luovan talouden kasvussa kokeilulla ja luovuudella on oma erityinen paikkansa aivan kuten tutkimuksella on erityinen paikkansa strategiatyössä.
Kirjoittaja on yrittäjyyden professori ja Turun kauppakorkeakoulun varadekaani. Heinonen on Principal Investigator Business Finlandin rahoittamassa ECOCRIN (Sustainable and Innovative Creative Ecosystems) -hankkeessa, jossa tutkitaan luovan talouden ekosysteemejä sekä niiden kasvua edistävää innovaatio- ja kulttuuripolitiikkaa.
