Väitös (fysiologia): FM Oona Paavolainen
FM Oona Paavolainen esittää väitöskirjansa ”Forming Identity: Structure and Cell Identity in the Mammary Gland Epithelium” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.11.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Walid Khaled (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dosentti Emilia Peuhu (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on fysiologia.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maitorauhanen on poikkeuksellinen elin, sillä se kehittyy täyteen mittaansa vasta murrosiän aikana, ja edelleen muovautuu raskauden ja imetyksen vaikutuksesta. Suuret muutokset rakenteessa ja toiminnassa edellyttävät kudokselta paljon uusiutumiskykyä. Samalla maitorauhanen on yksi syövälle alttiimmista kudoksista, ja rintasyöpä onkin maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten maitorauhanen pystyy muodostumaan ja uusiutumaan hallitusti ja mitä tapahtuu, jos näitä prosesseja säätelevät mekanismit häiriintyvät.
Tässä väitöstutkimuksessa kuvattiin ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti ihmisen maitorauhasen kolmiulotteista rakennetta ja solukoostumusta. Erityisenä tutkimuskohteena olivat maitorauhasen kehitykselle ja uusiutumiselle tärkeät basaalisolut, jotka muodostavat maitorauhasen ulomman solukerroksen ja myös supistumalla työntävät maitoa imetyksen aikana eteenpäin. Työssä selvitettiin, miten basaalisolujen lähiympäristö ja sisäinen tukiranka säätelevät niiden identiteettiä, uusiutumiskykyä ja kypsymistä kehityksen aikana.
Tutkimuksessa havaittiin, että ihmisen maitorauhasen rakenteiden koko ja haaroittuneisuus vaihtelevat huomattavasti. Vaihtelusta huolimatta niiden muodostuminen noudattaa samoja perusperiaatteita kuin hiiren maitorauhasessa, mikä viittaa siihen, että niiden kehitystä ohjaavat samankaltaiset biologiset mekanismit. Nuorten synnyttämättömien ja vanhempien synnyttäneiden naisten maitorauhasten haaroittumisessa ei havaittu eroa, mutta niiden solukoostumukset erosivat toisistaan. Maitorauhasen rakenteen eri kohdissa havaittiin myös erilaisia basaalisoluja. Solun tukirankaan kuuluvan vimentiinin havaittiin edistävän basaalisolujen kypsymistä murrosiän aikaisen kasvun aikana. Vimentiinin puuttuessa kypsyminen häiriintyi, varhaiseen kehitysvaiheeseen liittyvä solutila korostui ja solukuolema lisääntyi, mikä häiritsi maitorauhasen kehitystä. Basaalisolujen kiinnittyminen tietynlaiseen soluväliaineeseen puolestaan vähensi niiden uusiutumiskykyä ja edisti niissä luminaalisoluille tyypillisiä piirteitä.
Tulokset osoittavat, että maitorauhasen uusiutumiskyky ei riipu vain soluista itsestään vaan myös niiden sijainnista, ympäristöstä ja koko kudoksen rakenteesta. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten maitorauhanen pystyy muuttumaan ja uusiutumaan säilyttäen samalla rakenteensa, ja tarjoaa uutta tietoa mekanismeista, joiden häiriintyminen voi altistaa rintasyövän synnylle ja etenemiselle.
