Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): LL Matias Mäenpää

LL Matias Mäenpää esittää väitöskirjansa ”Diabetes, coronary artery disease, and clinical outcomes: Insights from Multimodality Imaging” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.5.2026 klo 12.00 (TYKS T-sairaala, Risto Lahesmaa -auditorio, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Markku Eskola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Antti Saraste (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Sepelvaltimotauti on yksi yleisimmistä kuolinsyistä maailmassa. Riski on erityisen suuri ihmisillä, joilla on diabetes. Kaikilla potilailla sairaus ei kuitenkaan etene samalla tavalla, eikä pelkkien oireiden perusteella voida luotettavasti arvioida, kenellä on suurin vaara saada sydäninfarkti tai muita vakavia tapahtumia. Väitöstutkimuksessani selvitettiin, miten sydämen kuvantaminen kahdella eri menetelmällä samanaikaisesti voi auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka ovat suuressa riskissä ja tarvitsevat tehostettua hoitoa.

Tutkimuksessa yhdistettiin kaksi eri kuvantamismenetelmää. Tietokonetomografia paljastaa sepelvaltimoiden ahtautumat ja plakkikertymät suonissa. PET-kuvantaminen puolestaan näyttää, aiheuttavatko nämä muutokset sydänlihaksessa hapenpuutetta. Näin saadaan samanaikaisesti tietoa sekä sairauden laajuudesta että sen toiminnallisesta merkityksestä.

Tutkimuksessa havaittiin, että diabetesta sairastavilla potilailla sepelvaltimotauti oli usein laaja-alaisempaa ja heidän pitkän aikavälin ennusteensa oli huonompi kuin muilla – vaikka sydänlihaksen verenkierto näyttäisi kuvantamisessa normaalilta. Sen sijaan potilailla, joilla ei ollut diabetesta ja joiden sydänlihaksen verenkierto oli normaali, ennuste oli yleensä hyvä. Lisäksi havaittiin, että mitä suurempi oli sepelvaltimoihin kertynyt kokonaisrasvakertymä, sitä suurempi oli tulevien sydäntapahtumien riski sekä diabeetikoilla että muilla potilailla.

Tutkimus toi uutta tietoa erityisesti siitä, että pelkkä verenkierron mittaaminen ei riitä riskin arviointiin diabetesta sairastavilla. Heillä suonissa oleva kokonaisrasvakertymä ja taustalla oleva aineenvaihduntasairaus vaikuttavat ennusteeseen itsenäisesti. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kuvantamistulokset vaikuttivat siihen, aloitetaanko tai tehostetaanko kolesterolia alentavaa lääkitystä. Potilailla, joilla kuvantamisessa todettiin merkittävä tauti, tällainen lääkitys oli yhteydessä parempaan ennusteeseen. Ongelmana kuitenkin oli, että lääkityksen säännöllinen käyttö väheni ajan kuluessa.

Tulokset auttavat lääkäreitä arvioimaan tarkemmin sydänriskin suuruutta, erityisesti diabetesta sairastavilla potilailla, ja kohdentamaan hoitoa niille, jotka hyötyvät siitä eniten. Samalla ne korostavat pitkäaikaisen lääkehoidon ja sen noudattamisen tärkeyttä. Pitkällä aikavälillä parempi riskin tunnistaminen ja hoidon kohdentaminen voivat vähentää sydäninfarkteja, sairaalahoitoja ja ennenaikaisia kuolemia.