Väitös (psykologia): PsM Timo Teräsahjo
PsM Timo Teräsahjo esittää väitöskirjansa ”Integrating Mindfulness and Mentalization: A Conceptual and Empirical Inquiry into Parenting Support” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 05.12.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii PsT Saara Salo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Christina Salmivalli (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Mindfulness ja mentalisaatio täydentävät toisiaan vanhemmuudessa
Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon ja mentalisaation välistä suhdetta. Mindfulness tarkoittaa avointa ja vastaanottavaa tietoisuutta nykyhetken kokemuksista, kun taas mentalisaatio on kykyä ymmärtää omia ja toisten ajatuksia, tunteita ja tarpeita. Molemmat ovat yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja tunteiden säätelyyn, ja kummankin vahvistamiseksi on kehitetty vaikuttavia harjoitus- ja hoitomenetelmiä. Mindfulnessin ja mentalisaation keskinäistä suhdetta on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin mindfulnessin ja mentalisaation suhdetta sekä kehitettiin tutkimustiedon pohjalta vanhemmille suunnattu harjoitusohjelma ja kyselylomake vanhemman mentalisointikyvyn arviointiin. Harjoitusohjelman hyödyllisyyttä tarkasteltiin haastattelemalla siihen osallistuneita vanhempia.
– Keskeinen ajatukseni on, että tietoinen läsnäolo voi auttaa vanhempaa huomaamaan hyväksyvällä tavalla, mitä hänen omassa mielessään ja vuorovaikutuksessa tapahtuu. Mentalisaatio puolestaan auttaa ymmärtämään näiden kokemusten merkitystä. Mindfulness ja mentalisointi siis täydentävät toisiaan, väitöskirjatutkija Timo Teräsahjo kuvaa.
Mitä yhteistä mindfulnessilla ja mentalisaatiolla on?
Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin mindfulnessin ja mentalisaation suhdetta aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että käsitteillä on paljon yhteistä: molempiin liittyy utelias suhtautuminen mielentiloihin ilman, että niihin samastutaan liian voimakkaasti.
Käsitteet eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa. Mindfulnessissa korostuu arvostelematon tietoisuus nykyhetken kokemuksista, kun taas mentalisoinnissa painottuvat kyky kuvitella erilaisia mielentiloja ja pyrkimys ymmärtää itseä ja muita.
Mindfulnessia ja mentalisaatiota mittaavien menetelmien tulosten välillä on havaittu kohtalaisia yhteyksiä. Tämä viittaa siihen, että ilmiöt ovat osittain päällekkäisiä mutta myös toisistaan erillisiä. Katsaus osoitti myös, että mindfulnessia ja mentalisaatiota on yhdistetty interventioissa mielekkäillä tavoilla. Niiden keskinäisen suhteen ymmärtäminen edellyttää kuitenkin jatkossa täsmällisempiä käsitteiden määritelmiä ja monipuolisempia tutkimusmenetelmiä.
Vanhemmille kehitettiin uusi harjoitusohjelma ja kyselylomake
Väitöstutkimuksessa kehitettiin vanhemmille suunnattu Mindfulness-Based Mentalizing Program (MBMP) -harjoitusohjelma, joka yhdistää mindfulnessia ja mentalisointia. Ohjelma sisältää kymmenen ääniohjattua harjoitusta, joissa vanhempia ohjataan havainnoimaan omia kokemuksiaan ja tarkastelemaan vuorovaikutustilanteita myös lapsen näkökulmasta.
Ohjelma pohjautuu osittain mentalisaatioterapian periaatteisiin. Väitöskirjan toisessa osatutkimuksessa tarkasteltua mentalisaatioterapiaa käytettiin ohjelman kehittämisessä vertailukohtana. Toisin kuin terapiassa, MBMP-ohjelman harjoitukset tehdään kuitenkin itsenäisesti.
Kolmannessa osatutkimuksessa vanhempien kokemuksia MBMP-ohjelmasta selvitettiin haastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kuvasivat haastatteluissa ymmärtävänsä lastaan monipuolisemmin. Harjoitukset näyttivät myös herättävän vanhemmissa lämpimiä tunteita lastaan kohtaan. Toisaalta harjoitukset saattoivat herättää vaikeita tunteita erityisesti stressaantuneissa vanhemmissa.
Neljännessä osatutkimuksessa kehitettiin Parental Mentalizing Questionnaire (PMQ) -kyselylomake, jonka avulla vanhempi voi arvioida kykyään ymmärtää itseään ja lastaan vuorovaikutustilanteissa. Kyselylomake yhdistää mindfulnessin ja mentalisaation näkökulmia. Alustavat tulokset tukivat mittarin pätevyyttä.
Malli mindfulnessin ja mentalisaation yhteennivoutumisesta
Väitöskirjan yhteenvedossa esitetään teoreettinen malli siitä, miten mindfulness ja mentalisaatio liittyvät toisiinsa vanhemmuudessa. Mallin lähtökohtana on vanhemman kyky nähdä lapsi yksilönä, jolla on omat ajatuksensa, tunteensa ja tarpeensa. Mallin mukaan avoin ja vastaanottava tietoisuus voidaan nähdä osana toimivaa mentalisointia.