Väitös (sosiologia): VTM Markus Laaninen
VTM Markus Laaninen esittää väitöskirjansa ”Universal Early Education and Educational Outcomes: The Role of Family Background” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.5.2026 klo 13.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Eva Österbacka (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Varhaiskasvatukseen osallistumisen yhteys myöhempiin oppimistuloksiin sekä puheen kehitykseen eri taustoista tulevilla lapsilla
Väitöskirja pohjautuu kolmeen osatutkimukseen, joissa tarkastellaan varhaiskasvatukseen osallistumisen yhteyttä lasten myöhempiin oppimistuloksiin sekä puheen kehitykseen eri taustoista tulevilla lapsilla Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Varhaiskasvatuksesta on muodostunut olennainen osa länsimaista perhepolitiikkaa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että varhaiskasvatukseen osallistuminen on myönteisesti yhteydessä lasten koulutuksellisiin lopputulemiin, erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla. Lisäksi varhaiskasvatuksen on havaittu kaventavan oppimiseroja maahanmuuttajataustaisten ja ei‑maahanmuuttajataustaisten lasten välillä, mikä on liitetty sen kykyyn tukea varhaista kielen oppimista. Näistä syistä varhaiskasvatusta on pidetty keskeisenä välineenä mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisessä. Kansainvälisistä tutkimustuloksista poiketen suomalaisissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löydetty näyttöä siitä, että varhaiskasvatus edesauttaisi erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten koulutuksellisia lopputulemia.
Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin Pohjoismaita. Tulosten mukaan lukutaitotesteissä 15‑vuotiaana parhaiten menestyivät ne lapset, jotka olivat aloittaneet varhaiskasvatuksen 1–4 vuoden iässä. He suoriutuivat keskimäärin paremmin kuin lapset, jotka aloittivat varhaiskasvatuksen ennen yhden vuoden ikää tai vasta neljän vuoden iän jälkeen. Aiemmasta kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen tutkimus ei havainnut, että varhaiskasvatuksen varhainen aloitus hyödyttäisi erityisesti matalan sosioekonomisen taustan lasten koulutuksellisia lopputulemia missään Pohjoismaassa. Sen sijaan Norjassa korkean sosioekonomisen aseman perheistä tulevat lapset näyttivät hyötyvän varhaisesta varhaiskasvatuksen aloituksesta enemmän kuin matalamman sosioekonomisen taustan lapset.
Kuitenkin väitöskirjan toisen ja kolmannen osatutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatus voi edistää koulutuksellisia lopputulemia erityisesti matalan sosioekonomisen aseman sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla myös Suomessa. Toisessa osatutkimuksessa havaittiin, että lasten kotihoidontukijakson kesto oli kielteisesti yhteydessä peruskoulun päättötodistuksen äidinkielen arvosanaan niissä perheissä, joissa vanhemmilla oli matala koulutustaso tai maahanmuuttajatausta. Kolmannen osatutkimuksen tulosten mukaan puheen tuottaminen 4-vuotiaana oli vahvinta heillä matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla, jotka viettivät viikkotunneilla mitattuna eniten aikaa varhaiskasvatuksessa.
Tulokset ovat siis osin linjassa Euroopan komission tavoitteiden kanssa, joiden mukaan varhaiskasvatukseen osallistumista tulisi lisätä eri puolilla Eurooppaa. Varhaiskasvatuksella näyttäisi olevan potentiaalia kaventaa eri taustoista tulevien lasten välisiä koulutuksellisia eroja myös Suomessa. Eriävät tulokset eri osatutkimusten välillä peräänkuuluttavat kuitenkin jatkotutkimustarpeita. Erityisesti aineistot, joiden avulla voitaisiin huomioida paremmin lasten valikoituminen varhaiskasvatukseen, sekä seurata samoja henkilöitä lapsuudesta aikuisuuteen ovat tervetulleita. Laadukkaammat aineistot mahdollistaisivat vahvemmat tutkimuksellisen asetelmat, joiden avulla varhaiskasvatuksen vaikutuksia lapsiin voitaisiin tutkia luotettavammin sekä esittää perusteltuja politiikkasuosituksia.
