Tiedekunnan päivän teemana oli tänä vuonna "Tulevaisuuden juristi".
– Meillä on aika erilainen, fragmentoituneempi oikeudellinen maailma kuin 30 vuotta sitten, vuoden 2016 alumneihin itsekin kuuluva dekaani Mika Viljanen sanoi Tiedekunnan päivän avajaispuheessaan.
Tänä vuonna Tiedekunnan päivän yhteydessä järjestettiin vuosikurssien 1986, 1996, 2006 ja 2016 tapaamiset.
Tiedekunnassa isoja muutoksia on tullut muun muassa tutkimukseen, kun viime aikoina rahoitusta on saatu myös merkittävään eurooppalaiseen tutkimukseen. Menestys tutkimusrahoitushauissa on tarkoittanut muutosta myös henkilökunnan rakenteeseen.
– Siinä missä tiedekunnassa työskenteli aikoinaan lähinnä väitöskirjatutkijoita ja professoreita, nykyään tehdään paljon laadukasta tutkimustyötä myös projektitutkijoiden, tutkijatohtoreiden ja yliopistonlehtoreiden voimin, Viljanen kertoi.
Lex ry:n hallituksen puheenjohtaja Iiro Toivonen kiitti alumniyhdistys Senilexiä sekä tiedekuntaa alumniperinteen ylläpitämisestä.
– On hienoa, että arjen keskellä löydämme aikaa yhteisölle. Lexiläisyys on ominaisuus, joka ei lähde pesemälläkään pois. Opiskelijayhdistys tukee nuoria juristin alkuja, luo kontakteja ja elinikäisiä ystävyyksiä, kun huoli toimeentulosta ja tulevaisuuden työllisyydestä painaa opiskelijoita.
Senilexin tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtajana jo usean vuoden toiminut Antti Vaaja.
Mitä tekoäly tekee tulevaisuuden juristin työlle?
Seminaarin ensimmäisessä paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia juristeja tiedekunnassa koulutetaan. Professori Tuulikki Mikkolan vetämään keskusteluun osallistuivat professori Jukka Snell, apulaisprofessori Mikko Rajavuori ja yliopistonlehtori Heidi Härkönen.
– Opiskelijat ovat pohtineet, voiko Espalta saada työpaikkaa, jos värjää hiuksiaan. Jos se olisi esteenä, ehkä työpaikka ei olisi muutenkaan kovin houkutteleva. Kannusta opiskelijoitani olemaan aina oma itsensä, se on tärkeä juristin työelämätaito, muotioikeuteen erikoistunut dosentti Härkönen sanoi.
Projektitutkija Edvin Sarlund esitteli alumneille tiedekunnassa kehitettyä Lakitutkaa. Lainvalmistelun eri vaiheisiin liittyvät julkiset asiakirjat yhteen kokoava palvelu on erinomainen apu juristin työssä.
– Uutena ominaisuutena palveluun on tulossa hakuvahti, jonka avulla on helppo pysyä kärryillä ajantasaisesta lainsäädännöstä, Sarlund kertoi.
Ohjelma huipentui dekaanin vetämään paneeliin, jonka aiheena oli juristin ammatti 10 vuoden kuluttua. Tekoäly puhututti erityisesti.
– Digitaaliset aineistot muuttavat työn puitteita, mutta tuomion kirjoittaminen lienee säilynyt pitkälti samanlaisena, hovioikeudenneuvoksena perinteikkäässä, 400-vuotiaassa Turun hovioikeudessa työskentelevä työelämäprofessori Essi Kinnunen sanoi.
New Yorkissa toimivan King & Spalding -asianajotoimiston osakkaana työskenteleva Jarno Vanto kertoi, että heillä tekoälyn käyttö on suorastaan pakollista.
– Toisaalta jotkut asiakkaat kieltävät sen kokonaan, koska eivät halua dataansa mihinkään AI-ympäristöön. Tekoäly haastaa juristikoulutusta, kun suoraan Calonian penkiltä pitäisi osata arvioida, onko AI:n tuotos asiakkaan edun mukainen.
Maailmalla on nähty jo tapauksia, jossa asianajajat ovat menettäneet töitään tekoälyn hallusinoitua oikeustapauksia, joita ei oikeasti ole olemassa.
– Kontrolloimattoman AI:n käyttö pitää saada raiteilleen, Vanto totesi. Hän ei usko juristien työn vähenevän, mutta sen luonne kyllä muuttuu teknologisen kehityksen myötä.
Työelämäprofessori Venla Roth opettaa omilla kursseillaan opiskelijoille kriittisyyttä myös oikeusjärjestelmää kohtaan.
– On kysyttävä, ketä me suojelemme, ja kuka sen suojelun läpi putoaa? valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorina työskentelevä Roth sanoi. Hän kertoi, että on koko työuransa ajan pyrkinyt tuomaan esiin haavoittuvimmissa asemassa olevien ääntä.
– Meillä pitää jatkossakin olla oikeudellista mielikuvitusta, millaista lainsäädännön tulisi olla, jotta voisimme ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia, sanoi.
”Odotan sitä, että Tiedekunnan päivässä näkee sellaisia vuosikurssilaisia, joiden kanssa ei muuten ole niin paljon tekemisissä”, kertoi Senilexin hallitukseen kuuluva Stina Nurmi (toinen vasemmalta). Myös vanhempien alumnien kanssa juttelu ja jatkot Kirkkotiellä houkuttelivat mukaan, kertovat Venla Mathlein, Katri Kyytsönen, Leo Soitamo, Sini Lilja ja Jani Ryhänen. He kaikki ovat vuosikurssia 2016.
Tiedekunnan päivä houkutteli Calonialle jälleen runsaasti alumneja. Ilta jatkui Senilexin vuosikokouksella ja juhlaillallisella sekä jatkoilla Kirkkotiella. Tänä vuonna järjestettiin myös vuosikurssien 1986, 1996, 2006 ja 2016 tapaamiset.
