Uusi Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikön tutkimus osoitti, että asuminen tai muuttaminen hyväosaiselle asuinalueelle oli selkeässä yhteydessä ravitsemussuositusten noudattamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä ruokatottumuksiin yli 16 000 suomalaisen aikuisen aineistosta.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen hyväosaisuuden yhteyttä siihen, kuinka hyvin tutkittavien ruokavalio noudatti kansallisia suosituksia. Ruokatottumuksia selvitettiin lyhyen ruoankäyttökyselyn avulla ja vastuksista muodostettiin indeksi, joka kuvaa ruokailutottumusten ja kansallisten ravitsemussuositusten vastaavuutta.
Tiedot asuinalueen hyväosaisuudesta liitettiin tutkittaviin osoitekoordinaattien avulla Tilastokeskuksen ruututietokannasta . Siinä koko Suomi on jaettu ruutuihin, joiden väestörakennetta tietokanta kuvaa. Kunkin ruudun sivun pituus on 250 metriä.
– Asuinalueen hyväosaisuus mitattiin alueen koulutus- ja tulotaso sekä työttömyystietojen avulla. Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien omasta koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä, kertoo tutkimuksesta vastannut dosentti Hanna Lagström.
Puolet osallistujista oli asunut samassa osoitteessa koko kuuden vuoden seurannan ajan. Sekä muuttajien että koko tarkastelujakson ajan alueella asuneiden joukossa havaittiin sama ilmiö: heikommalla sosioekonomisella alueella asuvilla oli alhaisemmat ravitsemusindeksin pistemäärät kuin hyväosaisella alueella asuvilla.
– Yksittäisistä ruoka-aineista hyväosaisilla alueilla syötiin makkaraa, lihaa, kalaa ja vihanneksia suositusten mukaisesti, kun taas huono-osaisilla alueilla tumman leivän syönti ja alkoholin käyttö olivat useammin suosituksien mukaisia. Rasvattoman maidon kulutus sekä hedelmien ja marjojen käyttö eivät olleet yhteydessä asuinalueen hyväosaisuuteen, Lagström avaa.
Lagström pitää erityisen mielenkiintoisena tuloksena sitä, että huono-osaisilta hyväosaisille alueille muuttaneet söivät terveellisemmin kuin huono-osaisemmille alueille päätyneet
– Tämä saattaa kertoa siitä, että asuinympäristöt tarjoavat hyvinkin erilaisen elintarvikevalikoiman ja siten kaventavat mahdollisuuksia ruokavalion parantamiseen tai suositusten mukaiseen noudattamiseen, tutkija pohtii.
Tutkimus “Neighborhood socioeconomic status and adherence to dietary recommendations among Finnish adults: a retrospective follow-up study” on julkaistu Health & Place -lehdessä: https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2018.10.007
Tutkimusartikkelin ovat kirjoittaneet Hanna Lagström, Jaana I. Halonen, Ichiro Kawachi, Sari Stenholm, Jaana Pentti, Sakari Suominen, Mika Kivimäki ja Jussi Vahtera.
Julkaisu liittyy vuonna 1998 käynnistyneeseen pitkittäistutkimukseen Terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet Suomessa (Health and Social Support, HeSSup), jossa kyselyiden ja rekisteritietojen avulla selvitetään terveyteen, toimintakykyyn, psykososiaalisiin tekijöihin, elämäntapahtumiin ja työhistoriaan liittyviä aiheita. Tutkimustulokset perustuvat vuoden 2003 kyselyihin sekä tutkittavien muuttohistoriaan vuosien 1998 ja 2003 välillä. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Työterveyslaitoksen ja Kelan kanssa.
Lisätietoa:
Hanna Lagström
p. 050 300 1882, 040 727 6746
hanlag@utu.fi