Erikoislääkärikoulutuksen uudistus puhutti lääketieteellisen tiedekunnan kansanedustajatapatumassa

​Lääketieteellisen tiedekunnan alumniyhdistys AMA (Alumni Medicinae Aboenses) järjestää joka syksy ajankohtaistilaisuuden alueen kansanedustajille, heidän avustajilleen ja medialle.

Tänä vuonna tilaisuuden puhujiksi saapuivat professori, vastuualajohtaja Liisa Lehtonen Turun yliopistosta ja Tyksistä sekä hankepäällikkö, lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta valtiovarainministeriöstä. Lehtonen valotti käynnisteillä olevaa erikoislääkärikoulutuksen uudistusta ja Siikavirta puolestaan kertoi sosiaali- ja terveysalan valvonnan uusista tuulista.

Erikoislääkärikoulutus uudistuu

Professori, vastuualuejohtaja Liisa Lehtonen on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaostossa. Jaosto vastaa koulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta ja strategisesta ohjauksesta.

Lisäksi Lehtonen on aloittamassa lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnan puheenjohtajana. Näiden tehtävien puitteissa hän on tutustunut erikoislääkärikoulutuksen käytäntöihin eri maissa, kuten Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

– Suomalaisten terveydentila on hyvää eurooppalaista tasoa. Myös erikoissairaanhoito Suomessa on hyvälaatuista. Hyvä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito perustuvat hyvään erikoislääkärikoulutukseen. Uusia erikoislääkäreitä tarvitaan kuitenkin jatkossa vähintään 600 vuodessa, kun suuret ikäluokat eläköityvät, Lehtonen summasi.

– On arvioitu, että jatkossa jopa 80–90 % valmistuvista lääkäreistä erikoistuu, Lehtonen lisäsi.

Koordinaatiojaosto onkin valmistellut erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman vuosille 2017–2019. Toimenpideohjelmassa on sovittu koulutuksen kehittämisen suuntaviivoista ja aikataulusta.

Tavoitteena on laadukas erikoistumiskoulutus, joka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin, ottaa huomioon väestön, kouluttajien ja kouluttautujien tarpeet sekä tukee palvelujärjestelmän kehittämistä.

Koordinaatiojaosto on myös teettänyt selvityksen erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien- ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeesta. Selvityksen perusteella valtakunnallinen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ei ole tasapainossa. Tilanne myös vaihtelee erikoisaloittain.

– Arvio koulutustarpeesta on tehty vuoteen 2030 saakka, ja tavoitteena on ollut saattaa erikoisalakohtaiset koulutusmäärät vastaamaan palvelujärjestelmän tarvetta. Esimerkiksi joillain aloilla on ylikoulutusta kun taas toisilla aloilla tarvittaisiin lisää erikoislääkäreitä, Lehtonen kertoi.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta. Suomessa koulutusta annetaan 50:llä lääketieteen ja 5:llä hammaslääketieteen erikoisalalla. Yliopistot vastaavat koulutuksen sisällöstä ja antavat siitä todistuksen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntää erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin laillistuksen yliopiston antaman todistuksen perusteella.

– Erikoistumiskoulutuksessa tullaan uudistuksen myötä siirtymään aikaperusteisista arvioinnista osaamisperusteiseen arviointiin. Nykyisellään erikoistuminen vie täysipäiväisenä opiskeluna 5–6 vuotta. Osaamisperusteiseen arviointiin siirryttäessä vain koulutuksen minimiaika on määritelty, joten koulutusajat voivat lyhentyä, jos kaikki osaamisperusteisiin kirjatut asiat on opittu hyväksyttävästi, Lehtonen kertoi.

Jatkossa erikoislääkärikoulutuksessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota koulutuksen laatuun, koulutuksen sisältö on saatava vastaamaan tarvetta. Koulutusta tulisi antaa sote-uudistuksen myötä myös yksityisellä puolella, jos joidenkin potilasryhmien hoito siirtyy julkisten sairaaloiden ja yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Vastuu koulutuksen laadusta säilyy yliopistosairaalan koulutuksesta vastaavalla professorilla, joten koulutuksen laadun valvontaan on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota.

– Koulutuskorvauksia tulisi jatkossa maksaa vain laadukkaille koulutuspaikoille. Tähän tarvitaan kattava koulutuksen laadun arviointi- ja seuraamisjärjestelmä. Auditointi on tärkeää, kun myönnetään koulutuspaikkaoikeuksia. Kaikille erikoisaloille olisikin luotava yhtenevät laadunarvioinnin käytännöt, Lehtonen korosti.

Sosiaali- ja terveysalan valvontaan uusi virasto

Hankepäällikkö Jaska Siikavirta (kuvassa) valtiovarainministeriöstä esitteli tilaisuudessa suunnitteilla olevaa uutta Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaa.