Feministinen näkökulma talouteen toi tutkijoille arvostetun valtionpalkinnon

Turun yliopistossa toteutetun tutkimushankkeen pohjalta syntynyt Feminismiä talouteen -kirja palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla perjantaina 13.6. Kirjan ovat kirjoittaneet hankkeessa mukana olleet tutkijat Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan mukaan Feminismiä talouteen -kirjan kirjoittajat kokoavat yhteen tutkittua tietoa siitä, miten nykyinen talouspolitiikka rapauttaa omia perustuksiaan. He kritisoivat nykyajassakin voimakkaana eläviä talouskäsityksiä ja valtasuhteita, jotka sivuuttavat eriarvoisuuden muotoja. Palkittu teos esittelee neuvottelukunnan mukaan ytimekkäästi feministisen talouden keskeiset teemat ja käsitteet sekä ohjaa syventymään aiheeseen lisää.

Tutkijatohtori Emma Lamberg Turun yliopistosta kertoo, että palkinto on valtavan suuri ilo ja kunnia ja että se tuli kirjoittajille täytenä yllätyksenä. Erityisen merkityksellisen palkinnosta tekee Lambergin mukaan se, että se myönnetään kansalaisten tietämystä lisänneestä ja yhteiskunnallista keskustelua herättelevästä tiedonjulkistamistyöstä.

– Juuri nämä tavoitteet ovat luonnehtineet yhteistä tutkimustamme alusta alkaen. Kirjan kautta olemme halunneet ruokkia lukijoiden kriittistä talouslukutaitoa ja antaa välineitä talouskeskusteluun osallistumiseen, hän sanoo.

Lambergin mukaan palkinto osoittaa, että moniääniselle talouskeskustelulle on tilausta.

– Me kirjan kirjoittajat lähdemme liikkeelle siitä, että tässä yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta tärkeässä keskustelussa tarvitaan muiden kriittisten äänenpainojen ohella myös feminististä näkökulmaa.

Feministinen näkökulma voi laajentaa jokaisen ymmärrystä taloudesta

Feminismiä talouteen perustuu Koneen säätiön tuen avulla toteutettuun Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan -tutkimushankkeeseen, joka päättyi viime vuonna. Hanke tarkasteli tiedon, politiikan ja demokratian jännitteisiä suhteita feministisistä näkökulmista keskittyen etenkin taloutta koskeviin ideoihin ja talouspolitiikkaan.

Lambergin mukaan tutkimushankkeen keskeinen ajatus oli, että talous koskettaa jokaisen elämää. Sen takia taloutta koskevaa ajattelua ja keskustelua ei tule jättää harvojen haltuun. Tutkijoille olikin jo hankkeen alkumetreiltä lähtien selvää, että he haluavat kirjoittaa tutkimuksen pohjalta yleistajuisen, laajemmalle yleisölle suunnatun suomenkielisen tietokirjan.

– Tuloksena syntyi Feminismiä talouteen. Kirja on vertaisarvioitu, mutta samalla meitä on ajanut pyrkimys kirjoittaa taloudesta ymmärrettävästi ja selkeästi, käsitteellisestä ja analyyttisesta syvällisyydestä kuitenkaan tinkimättä, Lamberg kertoo.

Miten feminismi ja talous sitten liittyvät toisiinsa? Kirjan taustalla on ajatus, että koska sukupuolten suhteet ovat osa talouden rakenteita, talouksien toiminnan ymmärtäminen edellyttää feminististä näkökulmaa.

Kun esimerkiksi perinteisesti esimerkiksi taloustutkimuksessa otetaan huomioon valtiot ja markkinat, otetaan feministisessä tutkimuksessa huomioon myös kotitalouksissa ja yhteisöissä palkatta tehty työ: se jää usein jää näkymättömiin mutta on olennainen osa talouksien toimintaa.

– Feministinen näkökulma siis haastaa kapeaa ymmärrystä taloudesta, jossa tuottavana pidetään markkinoilla tapahtuvaa toimintaa, mutta ei oteta lukuun kaikkea sitä markkinoiden ulkopuolella tehtyä ja usein naisille kasautuvaa työtä, jota markkinat tarvitsevat toimiakseen.

Lambergin mukaan feministinen näkökulma auttaa myös ymmärtämään talouksia sukupuolittuneina rakenteina sekä näihin rakenteisiin kietoutuvan eriarvoisuuden roolia talouksien toiminnassa.

– Nämä rakenteet näkyvät sukupuolittuneessa työnjaossa, jossa naiset kantavat päävastuun hoivasta, joka on taloudessa aliarvostettua: palkattomana se on ilmaista ja näkymätöntä, palkkatyönäkin hoiva on alipalkattua sen sosiaaliseen ja taloudelliseen arvoon nähden.

Talous uudelleen kuviteltuna

Feminismiä talouteen -kirjassa kirjoittajat haluavat haastaa ajatusta, jonka mukaan talous on kuin luonnonvoima: ihmiset pyrkivät ymmärtämään sitä mutta eivät voi pohjimmiltaan vaikuttaa. Lambergin mukaan he ovat kuitenkin halunneet korostaa kirjassa sitä, että vaihtoehtoja on aina.

Kirja ei kuitenkaan tarjoa valmista feminististä talouden toimintaopasta tai reformiohjelmaa. Sen sijaan se antaa lukijalle välineitä pohtia, millainen voisi olla muun muassa tasa-arvolle rakentuva talous ja millä tavoilla sellaista taloutta voisi edistää.

– Ajattelemme, että feministisellä talouslukutaidolla voi olla osansa muutoksen kuvittelussa ja rakentamisessa, sillä haastamalla totunnaisia ymmärryksiä talouksista se avaa tilaa oikeudenmukaisempien ja ekologisesti kestävämpien tulevaisuuksien rakentamiselle, Lamberg sanoo.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta jakaa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuosittain. Tunnustuksen juuret ulottuvat vuoteen 1865, jolloin senaatti päätti myöntää Suomen ensimmäiset varsinaiset valtionpalkinnot. Tänä vuonna palkittiin yhteensä kahdeksan teosta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ovat Suomen korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta.

Teksti: Liisa Rannankallio