Säteilyturvakeskus auttoi venäläisiä parantamaan ydinvoimalaitostensa turvallisuutta kolmenkymmenen vuoden ajan 1990-luvun alusta alkaen. Suomalaisilla oli huoli lähialueiden ydinturvallisuudesta, kun Neuvostoliiton viimeisinä vuosina asiat olivat rempallaan maan ydinvoimalaitoksissa. Tuoreessa muistissa oli myös Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus keväällä 1986. Yhteistyö loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Suomi teki kolme vuosikymmentä poikkeuksellista ja vaikuttavaa työtä ydinturvallisuuden parantamiseksi itärajan takana. Tätä kuvaa historiantutkija, dosentti Petri Pajun kirjoittama ja Säteilyturvakeskuksen julkaisema tutkimusraportti.
Pajun raportti Luottamuksen ketjureaktio – STUK ja ydinturvallisuuden parantaminen entisen Neuvostoliiton alueella 1990–2022 kertoo tarinan kansainvälisesti merkittävästä vastuunkannosta, teknisestä osaamisesta ja yhteistyöstä. Tavoite oli turvallisempi tulevaisuus koko Pohjois-Euroopassa.
Raportti perustuu Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja suomalaisten voimayhtiöiden asiantuntijoiden ja muiden Venäjä-yhteistyöhön osallistuneiden haastatteluihin.
Huoli lähialueiden ydinvoimaloista
Neuvostoliiton viimeisinä vuosina asiat olivat ajautuneet rempalleen myös maan ydinvoimalaitoksissa. Tuoreessa muistissa oli Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuus keväällä 1986.
Suomessa heräsi huoli erityisesti meitä lähinnä olevien Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitosten turvallisuudesta. Näistä lähtökohdista suomalaiset aloittivat muun muassa ulkoministeriön rahoittaman yhteistyön venäläisten viranomaisten ja ydinvoimalaitosten työntekijöiden kanssa.
– Yhteistyö tarkoitti paitsi tietojen vaihtoa, myös materiaalista apua ydinvoimalaitosten turvallisuuden parantamiseksi, Paju kertoo.
Suomalaisten ja venäläisten yhteistyö onnistui, kun suomalaiset ymmärsivät venäläisen toimintakulttuurin. Tietoa laitosten kunnosta alettiin saada ja asioita päästiin parantamaan, kun paikan päälle mentiin keskustelevassa hengessä eikä sanelemaan, miten asioiden pitäisi olla.
Apua venäläisille tarjosivat muutkin maat, mutta samaa kulttuurista ymmärrystä ei muiden maiden asiantuntijoilla raportin mukaan aina ollut.
Tutkimusraportissa kuvataan, kuinka venäläisen osapuolen alkuvuosien avoimuus hiipui vuosien mittaan. 2000-luvulla Moskovan keskusvallan vaikutus vähitellen sulki sekä ovia ydinvoimalaitoksilla että venäläisten yhteistyökumppaneiden suita.
– Yhteistyö oli perustunut henkilökohtaisiin suhteisiin ja vilkkaaseen vierailukäytäntöön.
Vierailut lopetti korona-aika. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 lopetti yhteistyön kokonaan.
