Uudet menetelmät tarjoavat mahdollisuuden tuottaa uudenlaista tietoa vainajasta Turun tuomiokirkon peruskorjauksen yhteydessä. Tutkimus kunnioittaa Kaarina Maununtyttären hautarauhaa. Dosentti Ulla Nordfors vertaa sitä lääkärintutkimukseen.
Suomalaisten ”omana” kuningattarena tunnetun Kaarina Maununtyttären (1550–1612) arkku tutkitaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1867.
Alkujaan talonpoikaissäätyinen Kaarina Maununtytär tunnetaan Suomen ”omana” kuningattarena. Hän oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso ja Ruotsin kuningatar lyhyen aikaa vuonna 1568. Eerik XIV syrjäytettiin valtaistuimelta, minkä jälkeen perhe lähetettiin vangittuna Turun linnaan.
Vapauduttuaan vankeudesta Kaarina Maununtytär eli vuosikymmeniä Kangasalla Liuksialan kartanossa. Hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon vuonna 1613.
Kaarina Maununtyttären hauta avattiin maanantaina 9. helmikuuta 2026. Männystä valmistettu arkku on erittäin huonossa kunnossa. Vasemmalla oleva pieni arkku kuuluu tuntemattomalle lapselle, jonka arvellaan olevan Kaarinan poika Henrik.
Modernit bioarkeologiset menetelmät tarjoavat nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tarkastella Kaarinan terveydentilaa ja lapsuusajan ravitsemusta sekä tuottaa luotettavaa tietoa esimerkiksi hänen ulkonäöstään ja taustastaan, kertoo tutkimusta johtava Turun yliopiston dosentti Ulla Nordfors.
Tavoitteena on täydentää historiallista kuvaa Kaarina Maununtyttärestä.
– Vainajan jäännöksiä käsitellään äärimmäisen kunnioittavasti, ja niihin kajotaan vain siltä osin kuin tutkimus välttämättä edellyttää, Nordfors sanoo ja vertaa tutkimusta lääkärintarkastukseen.
Hautapaikka on Turun tuomiokirkon suosituin nähtävyys, ja ihmiset tuovat edelleen kukkia haudalle.
Tutkimukseen avautuu mahdollisuus helmikuun alussa alkaneen Turun tuomiokirkon peruskorjauksen myötä. Sen on määrä valmistua adventiksi 2028.
Tutkijat tarkastelevat haudasta otettuja pieniä näytepaloja. Muka on pala arkun selkemiseen 1800-luvulla käytettyä hartsia, arkun sisuskangasta, pieni pala samettia sekä kuvioitua silkkikangasta, joka vaikuttaisi olevan Kaarinan hautavaate. Lisäksi tutkitaan hautajaisseppele, jonka historia on toistaiseksi tuntematon.
Hiekanjyvän kokoinen pala hammaskiveä
Alun perin Kaarina päätyi Ruotsin hoviin Eerikin sisaren, prinsessa Elisabethin hovineitinä. Kaarina sai ensimmäisen lapsensa vasta 16-vuotiaana.
– Tieteellinen hanke tuo uutta tietoa, jota ei ole mahdollista saada kirjallisista lähteistä, Nordfors kertoo.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös tuntemattoman lapsen hautaa, jonka arvellaan olevan Kaarinan poika Henrik. Tästä ei kuitenkaan ole vielä varmaa tietoa.
Tutkimuksessa selvitetään muun muassa Katariinan geneettistä taustaa. Myös terveydentilasta ja kuolinsyystä on mahdollista saada uutta tietoa.
Tutkimuksessa kunnioitetaan vainajien fyysistä koskemattomuutta.
– Nykyiset menetelmät eivät vaadi isoja näytteitä. Hiekanjyvän kokoinen näyte hammaskivestä ja ihmiskehon pienin luu eli kuuloluu riittävät, Nordfors kertoo.
Erilaisissa lähteissä puhutaan Kaarinan kauneudesta, mutta todellisuudessa emme tiedä, miltä hän näytti, Nordfors sanoo. Sekin on mahdollista saada selville uusilla menetelmillä. Kaarinasta ei ole olemassa aikalaismuotokuvia.
"Meille on hyvin tärkeää, että teemme tutkimuksen kunnioituksella. On suuri kunnia päästä tutkimaan näitä historiallisia hautoja", Nordfors sanoi tiedotustilaisuudessa Turun tuomiokirkossa tiistaina 10. helmikuuta 2026. Arkeologinen tutkimus tehdää luvanvaraisesti hautarauhaa vaalien.
Vahvistamattomien huhujen mukaan Kaarinalla saattoi olla suomalaista taustaa. Tätäkin tutkijat selvittävät.
Tutkimus toteutetaan museokeskus Vapriikin ja Turun yliopiston yhteistyönä, ja se on osa museokeskus Vapriikin vuonna 2028 avautuvaa näyttelyä.
Nordfors palkittiin helmikuun alussa Suomen Tiedetoimittajain Liiton tiedeviestintäpalkinnolla Vapriikin muinais-DNA:ta käsittelevästä näyttelykokonaisuudesta. Muinais-DNA on kuolleiden eliöiden perimäainesta.
