Hanke tuottaa uutta historiallista tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi vedenalaisten elinympäristöjen ennallistamisessa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Weisell-säätiö on myöntänyt rahoituksen kaksivuotiselle tutkimushankkeelle “Meriajokas, rakkohauru ja kivenkalastus: Ihmisten ja meren eliöyhteisöjen jaettu historia Suomessa, Ruotsissa ja Virossa (IHME)”.
Hanke toteutetaan 1.8.2026–31.7.2028 Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen piirissä John Nurmisen Säätiön Meren puolella -projektin rinnakkaishankkeena. Hanketta johtaa kulttuuri- ja ympäristöhistoriaan erikoistunut dosentti Otto Latva.
IHME-hankkeen tavoitteena on tuottaa systemaattinen ja ylirajainen kokonaiskuva kahdesta kysymyksestä:
- Miten ihmiset ovat 1700-luvulta 1970-luvulle havainneet, käyttäneet ja merkityksellistäneet kahta Itämeren avainlajia, meriajokasta (Zostera marina) ja rakkohaurua (Fucus vesiculosus)?
- Miten merenpohjaa muokannut, niin kutsuttu kivenkalastus eli kivien nosto merestä rakennustarkoituksiin, on vaikuttanut vedenalaisiin elinympäristöihin?
Hanke on rajattu maantieteellisesti kattamaan Ruotsin, Suomen ja Viron rannikkoalueet.
– Hanke tekee näkyväksi ihmisten ja vedenalaisen ympäristön pitkän yhteishistorian. Se tuo esille ihmisten arkiset käytännöt, käsitteet ja paikallisen ympäristötiedon, joiden kautta merenpohjaa on muokattu ja meren eliöyhteisöjä on hyödynnetty sekä tulkittu, Latva kertoo.
Hanke tuottaa uutta historiallista tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi vedenalaisten elinympäristöjen ennallistamisessa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Pääaineistona toimivat Ruotsin, Suomen ja Viron kansalliskirjastojen digitoimat sanoma- ja aikakauslehdet, joita täydennetään vanhoilla luonnontieteellisillä julkaisuilla sekä John Nurmisen Säätiön työpajoissa kerättävällä muisteluaineistolla.
