Kaksikielisyyden kognitiiviset vaikutukset liioiteltuja
13.03.2018
Uusi tutkimus osoittaa aiempien arvioiden kahden kielen oppimisen ja aktiivisen käytön vaikutuksesta toiminnanohjaukseen olevan liian optimistisia. Tutkimuksessa selvitettiin kaksikielisyyden vaikutusta kognitiivisiin taitoihin kuten tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, häiritsevien ärsykkeiden poissulkemiseen ja tehtävästä toiseen vaihtamiseen.
Kaksikielisyys on suureksi hyödyksi ihmisten välisessä kommunikoinnissa, mutta toiminnanohjaukseen liittyviä älyllisiä taitoja se ei näytä lisäävän. Tähän viittaa akatemiatutkija Minna Lehtosen ja tutkimusryhmän Åbo Akademin ja Turun yliopiston psykologian oppiaineissa tekemä, juuri julkaistu laaja tutkimuskatsaus.
– Kaksikielisyyden hyödyt toiminnanohjauksessa ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena viime vuosina, ja aiheeseen liittyvät tulokset ovat saaneet paljon huomiota paitsi tiedeyhteisössä myös kansainvälisessä mediassa, kertoo Lehtonen.
Kahden kielen aktiivisen käytön ja kielten vaihtamisen on esitetty harjaannuttavan näitä toimintoja, mutta ryhmän tekemä laaja katsaus koko olemassa olevaan tutkimusaineistoon ei tue väitettä.
– Kaksikieliset ja yksikieliset suoriutuvat siis yhtä hyvin tämänkaltaisissa tehtävissä, psykologian tutkijatohtori Anna Soveri Turun yliopiston Turun ihmistieteiden tutkijakollegium TIASista sanoo.
Lehtonen teki tutkimusryhmineen systemaattisen yhteenvedon eli meta-analyysin kaikkiaan 152 tutkimuksesta, jotka käsittelivät aikuisten kaksi- ja yksikielisten suoriutumista toiminnanohjauksen eri osa-alueita mittaavissa tehtävissä. Tutkimukset oli tehty yhteensä 27 maassa, joissa kaksikielisyys saa erilaisia muotoja. Yhteenvedossa millään toiminnanohjauksen osa-alueella ei havaittu merkittäviä etuja kaksikielisillä.
Tutkimuksessa analysoitiin myös useita taustatekijöitä, joiden on esitetty vaikuttavan siihen, kuinka suurena toiminnanohjausedun pitäisi näkyä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi kielten oppimisikä, tutkittavien ikä ja kielipari. Nämä tarkastelut eivät myöskään antaneet tukea sille, että toiminnanohjausetu näkyisi systemaattisesti tietynlaisilla kaksikielisillä.
Lehtosen mukaan tulokset viittaavat siihen, että terveillä aikuisilla kaksikielisyys tai toisen kielen aktiivinen käyttö ei paranna toiminnanohjausta.
– Kaksikielisyyden edut näyttävätkin olevan nimenomaan siinä, mitä kielitaito mahdollistaa ihmisten ja kulttuurien välisessä kommunikoinnissa, toteaa Lehtonen.
Tutkimus on äskettäin julkaistu arvostetussa tieteellisessä julkaisusarjassa Psychological Bulletin.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia ”Bilingualism and Executive Functions: Tackling the Missing Links”.
>> Lue verkkojulkaisu
Teksti: EH
Kuva: Hanna Oksanen
– Kaksikielisyyden hyödyt toiminnanohjauksessa ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena viime vuosina, ja aiheeseen liittyvät tulokset ovat saaneet paljon huomiota paitsi tiedeyhteisössä myös kansainvälisessä mediassa, kertoo Lehtonen.
Kahden kielen aktiivisen käytön ja kielten vaihtamisen on esitetty harjaannuttavan näitä toimintoja, mutta ryhmän tekemä laaja katsaus koko olemassa olevaan tutkimusaineistoon ei tue väitettä.
– Kaksikieliset ja yksikieliset suoriutuvat siis yhtä hyvin tämänkaltaisissa tehtävissä, psykologian tutkijatohtori Anna Soveri Turun yliopiston Turun ihmistieteiden tutkijakollegium TIASista sanoo.
Lehtonen teki tutkimusryhmineen systemaattisen yhteenvedon eli meta-analyysin kaikkiaan 152 tutkimuksesta, jotka käsittelivät aikuisten kaksi- ja yksikielisten suoriutumista toiminnanohjauksen eri osa-alueita mittaavissa tehtävissä. Tutkimukset oli tehty yhteensä 27 maassa, joissa kaksikielisyys saa erilaisia muotoja. Yhteenvedossa millään toiminnanohjauksen osa-alueella ei havaittu merkittäviä etuja kaksikielisillä.
Tutkimuksessa analysoitiin myös useita taustatekijöitä, joiden on esitetty vaikuttavan siihen, kuinka suurena toiminnanohjausedun pitäisi näkyä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi kielten oppimisikä, tutkittavien ikä ja kielipari. Nämä tarkastelut eivät myöskään antaneet tukea sille, että toiminnanohjausetu näkyisi systemaattisesti tietynlaisilla kaksikielisillä.
Lehtosen mukaan tulokset viittaavat siihen, että terveillä aikuisilla kaksikielisyys tai toisen kielen aktiivinen käyttö ei paranna toiminnanohjausta.
– Kaksikielisyyden edut näyttävätkin olevan nimenomaan siinä, mitä kielitaito mahdollistaa ihmisten ja kulttuurien välisessä kommunikoinnissa, toteaa Lehtonen.
Tutkimus on äskettäin julkaistu arvostetussa tieteellisessä julkaisusarjassa Psychological Bulletin.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia ”Bilingualism and Executive Functions: Tackling the Missing Links”.
>> Lue verkkojulkaisu
Teksti: EH
Kuva: Hanna Oksanen