Yleisö heittelee 100-vuotisvalopalloja Yliopistonmäen aukiolla.

Korona ei sammuttanut juhlavuoden iloa

11.01.2021

Koronapandemia muokkasi vahvasti Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuotta, mutta vuoteen sisältyi myös paljon iloa, onnistumisia ja kohtaamisia. Juhlavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja, emeritaprofessori Riitta Pyykkö summaa vuoden todeten, että kaikki se, mitä pystyimme järjestämään, onnistui erinomaisesti. – Erityisen iloinen olen siitä, että juhlavuosi ei ollut vain yliopistolaisten vaan kaikkien kaupunkilaisten juhla, Pyykkö sanoo.

Turun yliopisto perustettiin pian 101 vuotta sitten kansalaisten lahjoitusten turvin, ja juhlavuotta leimasi ajatus näyttää kaikille, mitä lahja on tuottanut. Juhlavuotta suunnitelleen ohjausryhmän tavoitteeseen päästiin.

– Juhlavuotemme ei ollut sisäänpäin katsova vaan tapahtumissamme vapaa kansa juhli. Kansalaisilta saamamme vastaanotto oli erittäin positiivinen, Pyykkö sanoo.

Vahvimmin tämä näkyi vuoden suurimmissa tapahtumissa: helmikuussa järjestetyillä synttäreillä ja vuosijuhlassa sekä syyskuun Tiedemarkkinoilla ja Avajaiskarnevaaleilla.

Joukko valkolakkipäisiä opiskelijoita lähtee tuomiokirkon takaa soihtukulkueena kohti Yliopistonmäkeä.

Synttäreille osallistui noin 4000 vierasta. Tieteen valo kuljetettiin Turun akateemisten juurten luota Yliopistonmäelle.

Riitta Pyykkö jakaa opiskelijoille haalarimerkkejä Yliopistonmäen aukiolla

Synttäreillä opiskelijat piirittävät Riitta Pyykön saadakseen ainutkertaiset 100-vuotishaalarimerkit. Pyykön mukaan yksi iloisimmista asioista juhlavuotena oli, miten innokkaasti opiskelijat osallistuivat eri tapahtumiin.

Orkesteri vuosijuhlassa

Vuosijuhlassa kuultiin Turun yliopiston uusi juhlateos Syvyyden yllä tuuli. Aiemmin Turun yliopistossa musiikkitieteen professorina toiminut Mikko Heiniö sävelsi teoksen Lassi Nummen tekstiin ja vuosijuhlassa sen esittivät solisti Ville Rusanen, Turun yliopiston kuoro ja Turun filharmoninen orkesteri.

– Meidän onnemme oli, että ennätimme viettää synttärit ja vuosijuhlan ennen kuin pandemia toden teolla iski Suomeen. Samalla tavalla oli tärkeää, että pystyimme syyskuussa, pandemian näytettyä hetken hiipumisen merkkejä, järjestämään Tiedemarkkinat ja Avajaiskarnevaalit. Ne piristivät muutoin ankeaa korona-aikaa, Pyykkö muistelee.

Ohjausryhmän arvion mukaan juhlavuonna yliopisto nousi esille aktiivisena, helposti lähestyttävänä, kutsuvana ja kansainvälisenä yliopistona, jossa tehdään vaikuttavaa tutkimusta. Vahvat perinteet ja juuret tulivat esille, ja ne osattiin liittää luontevasti muutokseen valmiiseen ja kehittymään yliopistoon.

Tämä näkyi erityisesti Tiedemarkkinoilla ja Avajaiskarnevaaleilla

Tiedemarkkinoiden lavalla akateemikko Sirpa Jalkanen puhuu tutkijan tiestään.

Tiedemarkkinoilla Sirpa Jalkanen kertoi, miten Jyväskylästä Turkuun muuttaneesta nuoresta naisesta kasvoi akateemikko, joka on tehnyt merkittävän työuran syöpäsairauksien kukistamiseksi.

Opiskelija katsoo tiedemarkkinoilla kasvomaskiin puettua luurankoa.

Avajaiskarnevaaleilla opeteltiin elämään koronan kanssa. Lähes 4 000 kävijää tutustui hengitystiet suojaavin maskein ja turvaetäisyyksiä mahdollisimman hyvin noudattaen Turun yliopistossa tehtävään tutkimukseen ja opiskeluun.

Juhlavuoden suurin pettymys oli juhlapromootion peruuntuminen. Ensi vaiheessa toukokuista tapahtumaa yritettiin siirtää syksylle, mutta lopulta oli pakko siirtää tapahtuma juhlavuoden jälkeiseen aikaan.

– Juhlapromootio olisi ollut tärkeä promovoitaville, ja promootio on aina myös näkyvä tapahtuma Turun kaupunkikuvassa, Pyykkö toteaa.

Yhdeksi juhlavuoden haasteeksi nousi tarve muokata tapahtumia korona-aikaan sopiviksi. Esimerkiksi alkuvuodesta ensin loppuvuoteen siirretyt tiedekuntien Studia Generalia -luennot toteutettiin viime vaiheessa videotallenteina.

– Onnistuimme uusien tapahtumien luomisessa. Esimerkiksi Studia Generalia -luentojen muutos virtuaaliseksi mahdollisti suuremman yleisön, Pyykkö toteaa.

Kaupunginkirjastossa järjestetyt kaksi ensimmäistä luentoa ennättivät koota 60–80 kuulijaa. Suorana lähetetyt ja myöhemmin tallenteina katsottavaksi tulleet loput videot keräsivät kukin loppuvuoden aikana 125–370 katsojaa. Sama ilmiö näkyi virtuaaliseksi muutetuilla professoriluennoilla. Perinteisesti tapahtumat kokoavat 100–200 kuulijaa, nyt katsojajoukko on noussut osin jopa 600:aan.

Koronan vuoksi myös kansainvälinen rehtoriseminaari jouduttiin peruuttamaan. Ruotsin valtakunnan kolmen vanhimman yliopistokaupungin eli Uppsalan, Tarton ja Turun nyky-yliopistojen rehtorit kokoontuivat teeman ympärillä virtuaalisesti.

Turun yliopisto 100-vuotta näyttelyn avajaiset (16)
Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden näyttely "vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" Turun pääkirjastossa.

Yliopiston 100-vuotisnäyttely oli vuoden aikana esillä Turussa, Liedossa, Porissa, Salossa, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Ennakkoon suunnitelluista korona esti näyttelyn esilläolon ainoastaan Raumalla.

Vesa Vares pitää käsissään Turun yliopiston 100-vuotishistoriaa

Pyykkö on iloinen siitä, että juhlavuoden aikana katsottiin vahvasti tulevaisuuteen. Yksi esimerkki siitä ovat lahjoitukset, joista valtaosa kohdennettiin uuteen tekniikan alan koulutukseen ja tutkimukseen.

– Uuden tiedekunnan perustaminen on askel eteenpäin ja kohti uudenlaista yliopistoa.

Kaksi valkohattupäistä opiskelijaa esittelee haalarimerkkiä
Luotu 11.01.2021 | Muokattu 12.01.2021

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen
Video: Antti Tarponen