Kulttuurihistorian professori Hannu Salmen teos Finlandia-ehdokkaana

04.11.2025

Salmen teos kertoo koskettavan tositarinan tämän kuurosokeasta isosedästä Frans Lejonista.

Kulttuurihistorian professori, tuottelias tietokirjailija Hannu Salmi on ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi teoksellaan Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä (Otava).

Salmen teosta luonnehditaan sankaritarinaksi epätodennäköisestä sankarista. Kyseessä on tositarina Salmen kuurosokeasta isosedästä nimeltä Frans Leijon (1878–1947). 

Frans menetti jo pienenä näkönsä ja kuulonsa. Hän pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Fransista tuli taitava käsityöläinen ja kuurojen yhteisön arvostettu jäsen. Hän osoitti rohkeudellaan, miten vastoinkäymiset voi voittaa.

Salmi löysi Fransin tutkiessaan sukunsa historiaa. 

– Todella hienoa, että Fransin tarina nousee esille. Hän oli köyhän piian avioton lapsi, joka sai mahdollisuuden koulutukseen. Hänen tarinansa on muistamisen arvoinen, Salmi iloitsee.

Finlandia-raati kuvailee teosta näin:

”Lukijan sielua hivelee ihmisten hyvyys, jonka ansiosta päähenkilö ei pelkästään selviydy, vaan kukoistaa. Kirjoittaja on nähnyt paljon vaivaa herättääkseen aikakauden eloon kuurosokean näkökulmasta.”

Myös Salmen vuonna 2022 julkaistu teos Tunteiden palo oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Se palkittiin lisäksi Vuoden historiateoksena. Kirja kertoo Turun vuoden 1827 palon kokeneiden tunteista ja kokemuksista. Salmi on ollut toimittamassa myös Tieto-Finlandia-ehdokasta Maamme – Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria (2016).

Tämän vuoden Finlandia-palkinnot jaetaan torstaina 27. marraskuuta. Voittajan valitsee ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.

Salmen lisäksi tietokirjakategoriassa ovat ehdolla Mia Jussinniemen Ella Tobin – Amfetamiinikauppias (Johnny Kniga), Sami Karjalaisen Muodonvaihdoksia ihmettelemässä (Tammi), Rami Mäkisen ja Matti Rämön Oikeusmurha. Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen (Otava), Jenni Räinän Veden ajat. Matka läpi muuttuneen maiseman (Like) ja Paavo Teittisen Pitkä vuoro. Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus).

Luotu 04.11.2025 | Muokattu 04.11.2025