Kuvassa neljä henkilöä rivissä.

Läntiselle Syöpäkeskukselle 672 000 euron apuraha syövän molekulaarisen analytiikan sekä yksilöllisen hoidon kehittämiseen

22.12.2021

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet on myöntänyt Läntisen Syöpäkeskuksen kliinisille syöpätutkijoille, Turun yliopiston dosentille Pia Vihiselle ja erikoislääkäri Erika Alanteelle suurapurahan geeniohjatun syövänhoidon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Apuraha käytetään syöpäpotilaiden kudos- ja verinäytteiden analysointiin, analyysimenetelmien jatkokehitykseen ja tutkimuslääkärin ja -hoitajan palkkakuluihin.

Tutkijat kiittävät Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet eli Eschnerin säätiö siitä, että säätiö ennakkoluulottomasti tukee kliinistä projektia, jossa vaikutetaan heti potilaiden hoitoon ja muu kehitystyö tapahtuu tavallaan jälkikäteen.

– Tämä apuraha on meille ja potilaillemme todella tärkeä ja merkittävä asia, Pia Vihinen ja Erika Alanne toteavat.

Apuraha ohjautuu Läntisessä Syöpäkeskuksessa (FICAN West) keväällä 2022 alkaviin kahteen uuteen tutkijalähtöiseen syöpäpotilaita koskevaan tutkimukseen: Läntisen syöpäkeskuksen PROSMO-tutkimus ja kansallinen FINPROVE-tutkimus, joiden avulla kehitetään syövän molekylaarista analytiikkaa ja yksilöllistä hoitoa.

PROSMO tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja pystyttää paikallista näytteenottoa ja geenianalytiikkaa sekä seuloa sen avulla potilaita FINPROVE-tutkimukseen. FINPROVE-tutkimuksen tavoitteena on mahdollistaa syöpäpotilaiden geeniohjattu käyttöaiheen ulkopuolinen hoito ja kehittää geeniohjattua syövän hoitoa Suomessa.

FINPROVE tutkimus soveltuu sellaisille etenevää syöpää sairastaville potilaille, joiden tautiin ei ole tarjolla vakiintunutta hoitoa.

PROSMO ja FINPROVE tutkimusten ohella Eschnerin säätiön myöntämä rahoitus edesauttaa suoraan geenitestien hyödyntämistä yhä useamman potilaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa sekä geenitiedon soveltamiseen liittyvän uuden tutkimustiedon kertymistä.

Tutkimusten tavoitteena on myös mahdollistaa tiivis tutkimusyhteistyö kliinisen tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä.  Tällä on merkitystä Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja lääketeollisuuden välisen yhteistyön kehittämisessä.

Tutkimuksen vastuullisina päätutkijoina toimivat Läntisen Syöpäkeskuksen johtaja, dosentti Pia Vihinen ja syöpätautien erikoislääkäri, lääktieteen tohtori Erika Alanne. Kaikissa tutkimuksissa Läntisen syöpäkeskuksen geeniohjatun syövän hoidon työryhmällä Molecular Tumor Board (MTB) on keskeinen tehtävä. MTB on toiminut vuodesta 2018 ensimmäisenä vastaavana ryhmänä Suomessa.

Potilaiden toivotaan antavan biologisen näytteen tutkimusmentelmien kehittämistä varten

Syövän molekyylibiologian tietämyksen kasvu ja uusi geeniteknologia ovat mahdollistaneet syövän geeniohjatun hoidon kehittymisen. Syövän täsmälääkkeiden ja niiden käyttöä ohjaavien biomarkkereiden määrä kasvaa jatkuvasti ja syövän geenidiagnostiikka kehittyy nopeasti.

Aikaisempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että suuremmassa osassa edenneistä kiinteistä kasvaimista esiintyy mutaatioita, jotka voisivat olla täsmälääkehoidon kohteita. Tarkan geenidiagnostiikan onnistuminen tuo uusia vaatimuksia näytteenotolle ja näytteen käsittelylle.

Moniin geenitutkimuksiin olisi optimaalisinta saada jäädytetty tuorekudosnäyte. Verestä otetulla nestebiopsialla on jo käyttömahdollisuuksia syövän geeniohjatun hoidon suunnittelussa ja seurannassa muun muassa keuhkosyövässä, ja nämä tulevat tulevaisuudessa lisääntymään.

Potilaskohtaisten syöpäsoluviljelmien on arvioitu myös tulevaisuudessa toimivan yksilöllistetyn syövän hoidon apuna. Käyttöaiheen saaneita lääkkeitä lukuun ottamatta syövän geeniohjattu hoito uusilla täsmälääkkeillä ei ole toistaiseksi yksiselitteistä. Monesti ongelma tulee vastaan geenitestin ohjaaman suun kautta otettavan käyttöaiheen ulkopuolisen kalliin lääkkeen saamisessa potilaan käyttöön.

 – Syövänvastainen työ on aina ajankohtainen ja tärkeä asia. Olemme tukeneet taloudellisesti muun muassa sairaaloita, vanhus- ja hoitokoteja sekä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Turussa ja sen lähialueella, sanovat Eschner-säätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt ja toimitusjohtaja Henrik Karlsson. Yksilöllisen syövän hoidon kehittämisen tukeminen on tähän ajankohtainen jatkumo.

Tutkijoilla on potilaille yksi toivomus.

– Toivomme, että mahdollisimman moni potilas antaisi biologisen näytteensä jatkokäyttöön tutkimusmenetelmien kehittämistä varten. Se auttaa tavoitteessamme kehittää syövän hoitoa yksilöllisempään suuntaan, tutkijat toteavat.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Eschnerin vapaasairaalasäätiö, perustettiin alun perin vapaan sairaalan rakentamiseksi Turkuun. Eschner-säätiö syntyi varojen hoitajaksi ja sairaalahankkeen toteuttamiseksi vuonna 1919. Eschner-säätiö on rahoittanut muun muassa vuosina 1961–2007 toimineen, alun perin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sädehoitoyksiköksi rakennetun Turun Radiumkodin rakentamista sekä Turunmaan sairaalan laajennushankkeita.

FICAN West eli Läntinen Syöpäkeskus koordinoi Länsi-Suomen alueella (Tyks, Satasairaala, Vaasan keskussairaala ja Turun yliopisto) syövän laadukasta hoitoa, tutkimusta ja koulutusta. Keskus on osa kansallista syöpäkeskusta (FICAN).

 

Sivun pääkuvassa Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet eli Eschner-säätiön toimitusjohtaja Henrik Karlsson ja hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt sekä Läntisen Syöpäkeskuksen johtaja dosentti Pia Vihinen ja erikoislääkäri Erika Alanne.

Luotu 22.12.2021 | Muokattu 22.12.2021