Kuvituskuva, jossa vihkoon hahmoteltu muun muassa hehkulamppu. Vihkon päällä on paperitollo.

NordPlus-rahoitus tuo muotoiluajattelun lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen kehittämiseen

13.05.2020

Pohjoismaiden ministerineuvoston NordPlus-ohjelmasta on myönnetty 50 000 euroa Design thinking in health technology education – Design Future Health – Great -projektille, jonka tavoitteena on muotoiluajattelun tuominen terveysteknologiaan liittyvän koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Hanke toteutetaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyönä.

Turun yliopiston lisäksi projektissa ovat mukana Åbo Akademi, Oslon yliopisto, Kaakkois-Norjan yliopisto ja Tarton yliopisto. Turun yliopistossa projektia vetävät lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Sanna Salanterä, tiedekuntapäällikkö Eeva Rainio, projektiasiantuntija Eriikka Siirala sekä yliopistotutkija Mari Kangasniemi, joka toimii tällä hetkellä myös Tarton yliopistossa. Projekti sopii myös hyvin osaksi Terveyskampus Turku ja SPARK Finland -yhteistyötä.

– Hankkeen päätavoitteita ovat henkilökunnan ja opiskelijoiden innovaatiokapasiteetin ja yrittäjyysajattelun lisääminen, uudenlaisten työkalujen tuominen koulutukseen ja opetussuunnitelmatyöskentelyyn sekä monitieteisen yhteistyön ja teknologiaosaamisen lisääminen, Salanterä kertoo.

Tavoitteisiin pyritään rakentamalla viiden opintopisteen monitieteinen ja kansainvälinen koulutuskokonaisuus. Koulutus toteutetaan viiden päivän intensiivisessä kesäkoulussa sekä erilaisilla paikallisilla tehtävillä ja verkko-opinnoilla. Koulutus on tarkoitus järjestää ensimmäisen kerran keväällä 2021.

– Koulutus perustuu Stanfordin yliopiston Hasso Plattner -designinstituutin, niin sanotun d. schoolin, luomaan muotoiluajatteluprosessiin. Muotoiluajattelun oppeja on projektimme myötä tarkoitus levittää laajemmin tiedekuntamme toimintaan ja koulutusohjelmiemme opetussuunnitelmatyöskentelyyn, Salanterä kertoo. 

Malli Stanfordin yliopistosta

Idea koulutuksen kehittämiseen heräsi viime lokakuisella Stanfordin vierailulla, kun Siirala ja Rainio kävivät tutustumassa d. schooliin SPARK Finland -ohjelman järjestämällä matkalla. D. schoolissa toiminnan kulmakivenä on kouluttaa niin sanottuja innovation fellowseja, jotka soveltavat muotoiluajattelua erilaisissa yhteyksissä omassa organisaatiossaan koulutuksen käytyään.

– Olemme valtavan innostuneita tästä rahoituksesta ja uskomme, että muotoiluajattelu tuo uutta näkökulmaa toimintamme kehittämiseen, Rainio iloitsee.

– Tavoitteena olisi tulevaisuudessa lähettää opiskelijoita joko d. schooliin tai Potsdamin Hasso-Plattner -instituuttiin oppimaan perusasioita muotoiluajattelusta. Tämän jälkeen he voisivat toimia esimerkiksi tuutoreina intensiivikurssilla, Rainio suunnittelee.

Mikä muotoiluajattelu?

Muotoiluajattelun lähtökohtana on tarkastella erilaisia ilmiöitä uusilla, luovilla tavoilla. Ilmiöitä lähestytään ihmisläheisesti käyttäen empatiaa, tunnistamalla uusia näkökulmia ongelmiin, ideoimalla, prototyypittelyllä ja testaamalla ideoita loppukäyttäjien kanssa. 

Empaattisuus tarkoittaa tässä rohkeaa ennakkokäsitysten haastamista ja aitoa ihmisten kuuntelua. Vasta tämän jälkeen voidaan lähteä kehittämään toimintoja tai tuotteita. Kuuntelu aktivoi oivaltamaan asioita uusista näkökulmista. Muotoiluajattelussa tavoitellaan ihmisten todellisten tarpeiden, toiveiden ja motivaation kytkemistä ideointiin ja toimintojen uudistamiseen. 

– Tärkeä osa muotoiluajattelua on jalkautuminen kenttätyöhön. Tässä yhteistyökumppaneitamme tulevat olemaan opiskelijat, oppiaineet, tieteenalat ja terveysalan toimijat. Ideoita syntyy yleensä useita ja niistä paras tai parhaat valitaan jatkokehitykseen. Hyvät ideat jalostetaan lopulta prototyypeiksi, palveluiksi tai toiminnoiksi, joita lähdetään testaamaan todellisuudessa, Kangasniemi kertoo. 

Ideat kumpuavat sairaalan arjesta

Hankkeen yhteistyökumppanina on myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kehitysideoita etsitään etenkin sairaalan arjesta, jossa niitä syntyy henkilökunnan keskuudessa päivittäin. Haasteena on, että ideat jäävät usein kalkkiviivoille, koska tarvittavaa menetelmää jatkokehittämiseen ei ole ollut. 

– Toivomme, että sairaalan henkilökunta ja opiskelijat lähtisivät yhdessä kehittämään ideoitaan mahdolliseksi prototyypeiksi ja lopulta tuotteiksi. Toimiviksi havaittujen ideoiden ja niistä syntyneiden prototyyppien jatkokehittämistä voidaan tarjota myös SPARK Finland -mentorointiohjelmaan, Siirala toteaa.

– Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, mutta vaatii rohkeutta, avoimuutta ja innostusta, Siirala muistuttaa.

Luotu 13.05.2020 | Muokattu 13.05.2020