lounaistieto

Paikkatieto digitalisaation myllerryksessä

13.08.2019

Menestyminen nopeasti muuttuvalla digitaalisen vuorovaikutuksen kentällä edellyttää jatkuvaa valppautta ja kykyä muuttaa aiempia linjauksiaan. Tämä huomattiin Lounais-Suomessa digitalisaation muuttaessa maantieteellistä tiedonhallintaa.

Turun yliopiston maantieteen tutkijat ovat olleet mukana selvittämässä, miten Lounais-Suomen tietoinfrastruktuuri on kehittynyt teknologian ja tietoyhteiskunnan nopeissa muutoksissa.

Turun yliopiston maantieteen tutkijat ovat työskennelleet paikkatietoinfrastruktuurien parissa 1990-luvun lopulta alkaen. 

 Tähän sisältyy paitsi järjestelmien ja verkostojen kehitystyötä myös monentyyppistä tutkimusta. Yhteistyö on myös tarjonnut väylän monien alumniemme työllistymiseen, kertoo maantieteen professori Risto Kalliola.

Painetut kartat olivat pitkään maantieteellisen tiedonhallinnan ytimessä. Satelliittikuvauksen kehitys ja alueellisen tiedon digitalisointi johtivat numeeristen paikkatietojen käyttöön. Digitaalisten aineistojen karttuminen ja niiden uusien käyttömahdollisuuksien avautuminen synnyttivät tarpeen systematisoida datanhallintaa. Oli sovittava tiedostomuodoista, rakenteista ja käyttöpolitiikasta.

Ensimmäiset paikkatietoinfrastruktuurit (Spatial Data Infrastructure, SDI) olivat tutkimuslaitoskohtaisia, mutta pian tarvittiin verkostomuotoisia ratkaisuja.

Tähän herättiin vaiheittain ja lounaisessa Suomessa oltiin kehityksen eturintamassa. Turun yliopisto, Varsinais-Suomen Liitto ja silloinen Lounais-Suomen ympäristökeskus perustivat 2000-luvun alussa avoimeen vuorovaikutukseen perustuvan Lounaispaikka-verkoston. Sittemmin mukaan on tullut myös muita toimijoita, Kalliola kertoo.

Verkoston toiminta-aikana monet teknologiamurrokset ja tietoyhteiskunnan muuttuvat toimintalogiikat ovat haastaneet paikallisen toimijan pyrkimyksiä. Näitä ovat esimerkiksi uudistunut lainsäädäntö (INSPIRE-direktiivi, Suomen paikkatietolaki), teknologiajätit (Google Maps) ja joukkoistamiseen perustuvat avoimet ratkaisut (OpenStreetMap). 

Kokeilunhalu ja innostus ovat kuitenkin säilyttäneet elinvoimansa lounaisessa Suomessa. Alueellinen paikkatietoyhteistyö muodostaa nykyisin osan laajemmasta kokonaisuudesta Lounaistieto.fi, joka kerää yhteen Lounais-Suomea koskevaa avointa dataa, karttoja ja tilastoja sekä tarjoaa vinkkejä niiden hyödyntämiseen. 

 Paikallisen toimijan vahvuutena ja erityisyytenä on edelleenkin tietojen vahva yhteys alueelliseen todellisuuteen. Itse hallinnoitu paikkatietoalusta tukee myös innovatiivista kokeilutoimintaa, Kalliola sanoo. 

Lounais-Suomen tietoinfrastruktuurin joustavaa kehitystä teknologian ja tietoyhteiskunnan nopeiden muutosten myllerryksessä kuvataan tarkemmin Risto Kalliolan, Niina Käyhkön ja Sanna Jokelan artikkelissa ”Adaptive Development of a Regional Spatial Data Infrastructure
Facing Local Prospects and Socio-Technological Trends
”, joka on avoimesti julkaistu Bulletin of Geography. Socio-economic Series -lehdessä. 

Tutkimusartikkeli liittyy Turun yliopiston digitaalisten tulevaisuuksien profilaatioalaan. Yliopisto jatkaa edelleenkin toimintaansa Lounaispaikka-verkostossa ja maantieteen osasto tukee paikkatietoinfrastruktuurien kehittämistä myös Tansaniassa.

Luotu 13.08.2019 | Muokattu 14.08.2019