Rahoitusala tarvitsee enemmän naisia – ja siitä hyötyisivät kaikki

“Astun luentosaliin ja katselen ympärilleni. Näky on minulle liiankin tuttu: jokaisella penkillä istuu mies. Tämä ei yllätä minua, onhan rahoituksen jatkokurssi juuri alkamassa. Viereisessä luentosalissa opiskellaan markkinointia. Tuntuu, että kaikki naiset ovat kaikonneet sinne ja hetken jo pohdin, pitäisikö ehkä minunkin. Juuri kun pala alkaa nousta kurkkuuni, toinen nainen astuu sisään luentosaliin ja kysyy minulta, minne mentäisiin istumaan. Ajatukseni katkeaa, ja astumme yhdessä peremmälle.”

Uskallamme väittää, että moni naisopiskelija pystyy tavalla tai toisella samaistumaan tähän kokemukseen. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulussa keskimääräinen naisten osuus rahoituksen maisteriopiskelijoista on ollut 16 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Laskentatoimen ja rahoituksen kandiopiskelijoista vastaava osuus on ollut 26 prosenttia. Etenkin rahoituksen opiskelijoiden sukupuolijakauma on siis kaikkea muuta kuin tasainen. Asia ei selity sillä, että kauppakorkeakoulussa opiskelisi enemmän miehiä, sillä esimerkiksi vuonna 2025 Turun kauppakorkeakoulussa uusista aloittaneista opiskelijoista 45 prosenttia oli naisia. Jokin saa siis suuren osan naisista valitsemaan opinnoissaan rahoituksen sijaan jonkin muun suunnan.

Kuvateksti: Olivia Wahlberg ja Kaisa Olli ovat Turun kauppakorkeakoulun rahoituksen lukijoita

Roolimallien puute

Syyt naisten vähäiseen intoon suuntautua rahoituksen pariin ovat varmasti moninaiset, mutta yksi syy korostuu erityisesti niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin myös allekirjoittaneiden omissa kokemuksissa: roolimallien puute. Kun rahoituksen kursseilla kurssikaverit, luennoitsijat, vierailijat ja opiskelijajärjestöjen aktiivit ovat lähes poikkeuksetta miehiä, ei ole ihme, jos kauppiksen ovista ensimmäistä kertaa sisään astuva nainen ei löydä joukosta helposti samaistumispintaa ja päätyy valitsemaan rahoituksen sijaan jonkin toisen pääaineen. Asiaa ei helpota myöskään se, että alalla vallitseva “rahishärkäkulttuuri” elää ja voi edelleen hyvin. Tämän termin avaaminen ansaitsisi kokonaan oman kirjoituksensa, mutta lyhyesti todettakoon, että siihen liittyy paljon perinteisesti hyvin maskuliiniksi koettuja ominaisuuksia ja arvoja.

Askel kohti tasapainoa

Vaikka rahoituksen parista löytyy myös naisesikuvia, eivät ne välttämättä tavoita opiskelijoita kovin helposti – tai ainakaan riittävästi. Esikuvien ja roolimallien esille tuominen olisikin suuressa roolissa siinä, että alalle saataisiin houkuteltua lisää naisia. Tämä viestisi naisille, että myös heille on tilaa alalla ja he ovat tervetulleita mukaan. Tästä syystä eri tahojen, kuten kauppakorkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen sekä alan yritysten tulisi nostaa rahoitusalan naisten uratarinoita enemmän esiin. Jo yksittäisellä kohtaamisella tai pienelläkin kannustuksella voi olla ratkaiseva merkitys siihen, mihin luentosaliin opiskelija lopulta päätyy istumaan. 

Yksi olennainen tekijä olisi myös se, että miehet kiinnittäisivät asiaan enemmän huomiota ja edistäisivät sekä alan monimuotoisuutta että kulttuurin muutosta omalla esimerkillään, sanoillaan ja teoillaan. Olisi tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, minkälaisilla sanavalinnoilla alasta tai rahoituksen opiskelusta puhutaan niin koulun käytävillä kuin luentosaleissa, keitä pyydetään luennoimaan tai keitä kannustetaan hakemaan mukaan opiskelijajärjestön toimintaan. Kun tätä ajatusta sovelletaan vielä pidemmälle, pitäisi samanlaista kannustusta ja kulttuurin muutosta ajaa jo peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa, jossa päätökset jatko-opinnoista alkavat muodostua. 

Kuvateksti: Olivia Wahlberg ja Kaisa Olli nostavat esiin tärkeän epäkohdan rahoitusalan sukupuolijakaumassa

Diversiteetin puutteella on myös hintansa

Rahoituksen opiskelijoiden diversiteetin puutteen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään yksilön kokemukseen rahoituksen jatkokurssilla. Opiskelijoiden sukupuolijakauma heijastuu väistämättä myös työelämään, millä puolestaan on vaikutuksia koko rahoitusalaan ja sitä kautta laajemmin koko yhteiskuntaan.

Mitä homogeenisempi ryhmä on, sitä todennäköisemmin sen jäseniä yhdistävät samanlaiset asiat, kuten esimerkiksi yhteiset kokemukset, verkostot, harrastukset ja saunaillat. Samanlainen kokemus- ja arvopohja synnyttää päätöksentekoon helposti vinoumia. Tällöin tietynlaiset ajatukset ja ideat vaikuttavat helpommin uskottavilta, koska ne tuntuvat kuulijasta jo valmiiksi tutuilta ja samaistuttavilta. Päätöksentekoon liittyvät vinoumat ovat usein myös täysin tiedostamattomia, mikä tekee rahoitusalan miesvaltaisuudesta erityisen ongelmallista. 

Yksi rahoitusalan keskeisistä tehtävistä on allokoida pääomia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi päätöksiä siitä, kenelle pankki myöntää lainaa, mihin yritys investoi tai mikä startup-yritys onnistuu saamaan rahoituksen sijoittajilta. Kun pääomaa allokoidaan tehokkaasti, raha ohjautuu kohteisiin, joissa se tuottaa yhteiskunnallista ja taloudellista hyötyä. Mutta jos näitä päätöksiä on tekemässä hyvin homogeeninen ryhmä, joka tarkastelee asioita omasta totutusta perspektiivistä, on vaarana, että arviointi jää kapeakatseiseksi ja riittämättömäksi. Käytännössä tämä voisi johtaa esimerkiksi siihen, että erityisesti naisten tarpeisiin luotua potentiaalista bisnesideaa ei ymmärretä eikä siten myöskään rahoiteta. Kun vastaavia tapauksia on useita, pienistä puroista kasvaa iso joki ja lopulta pääoma ei allokoidukaan enää parhaimpaan mahdolliseen kohteeseen. 

Kun tarkastelemme tämän hukatun potentiaalin hintalappua yhteiskunnan tasolla, puhumme tuskin kovin pienestä summasta. Tarkkojen laskelmien tekemisen jätämme kuitenkin jonkun rahishärän tehtäväksi.

Kuvateksti: Kaisa Olli ja Olivia Wahlberg painottavat, että diversiteetin vähäisyydellä rahoitusalalla on taloudellisia seurauksia

Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Olivia Wahlberg ja Kaisa Olli. Olivia Wahlberg on Turun kauppakorkeakoulun rahoituksen maisteriopiskelija. Kaisa Olli on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2021 rahoituksen erikoistumissuunnasta ja työskentelee nykyisin yritysrahoituksen parissa. 

Lähteet:

Turun kauppakorkeakoulun opintotoimiston tilastotiedot opiskelijoiden sukupuolijakaumista