Sisaret parantavat aasiannorsujen lisääntymismahdollisuuksia

23.07.2019

Turun yliopiston tutkijat ovat todenneet, että sisaren läsnäolo on positiivisesti ja selkeästi kytköksissä naaraiden vuosittaiseen lisääntymiseen Myanmarin työläisnorsupopulaatiossa. Lisäksi tutkijat havaitsivat ikäkohtaisia vaikutuksia: sisaren läsnäolo vaikutti erityisen paljon nuoriin naaraisiin, jotka myös lisääntyivät todennäköisemmin eläessään lähellä sisartaan.

– Tutkimme Myanmarin aasiannorsuja, jotka työskentelevät tiikkipuuteollisuuden hyväksi. Norsut pääsevät vapaalle metsikköön iltaisin, öisin ja muina loma-aikoina, jolloin ne kulkevat, ruokailevat ja tapaavat toisia norsuja. Tutkimuksessa verrattiin naaraiden vuosittaista lisääntymistä näiden eläessä samassa paikassa sisartensa kanssa tai erillään sisarista. Havaitsimme, että erityisesti nuoret naaraat lisääntyvät todennäköisemmin asuessaan lähellä sisartaan, ja että tämä vaikutus oli vahvin silloin, kun sisar oli 0–5 vuotta nuorempi, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Emily Lynch.

Tutkijat toteavat, että vaikka lisääntymistä parantava mekanismi saattaa liittyä sosiaalisuuden luomiin terveyshyötyihin, tällaiset iän mukaan vaihtelevat hyödyt osoittavat, että mukana voi olla muitakin tekijöitä.

– Koska kokemus poikasten kasvattamisesta voi olla olennaisen tärkeää jälkikasvun selviämisen kannalta norsuilla, nuoret kokemattomat naarat ovat epäsuotuisassa asemassa, ja siksi sukulaisten apu voi olla erityisen arvokasta nuorille naaraille.

Naaraiden keskinäisillä suhteilla on merkittävä evolutiivinen perusta

– Vaikka meillä on paljon näyttöä siitä, että yksilöt suosivat sukulaisia ei-sukulaisten sijaan, tiedämme hyvin vähän sukulaisten kanssa elämiseen liittyvistä hyödyistä pitkäikäisille sosiaalisille nisäkkäille, sanoo Lynch.  

Koska norsut ovat sosiaalisia ja matrilokaalisia eläimiä, eli naaraat pysyvät perheryhmässään naaraspuolisten sukulaistensa kanssa koko ikänsä, on todennäköistä, että naaraan elämän aikana luodut sosiaaliset suhteet tuovat vaihtelevia etuja eri ikäisenä.

– Sosiaalisuuden tiedetään parantavan sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä esimerkiksi ihmisillä. Tämä tutkimus osoittaa, että norsuilla sosiaalisuus naaraspuolisten sukulaisten kanssa parantaa naaraiden lisääntymistodennäköisyyttä. Motivaatio vaalia suhteita naaraspuolisiin sukulaisiin on kuitenkin riippuvainen iästä, jolloin siitä seuraavat terveyshyödytkin vaihtelevat. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että naaraspuolisten sukulaisten välisillä suhteilla on evolutiivista merkitystä pitkäikäisille sosiaalisille nisäkkäille, sanoo Lynch.

Tulokset pohjautuvat kyseiseen norsupopulaatioon kohdistuvaan aiempaan tutkimukseen, jossa havaittiin, että mummojen läsnäolo parantaa niiden tyttärenpoikasten selviytymismahdollisuuksia ja tytärten lisääntymistä, ja että kyseinen vaikutus oli erityisen merkittävä nuorten tytärten keskuudessa.

– Tämä tutkimus on erityisen kiinnostava, sillä saimme käsiimme tietoa norsujen lisääntymisestä useiden sukupolvien ajalta. Näin pystyimme tehokkaasti arvioimaan naarasnorsujen sukulaissuhteiden evolutiivisia seurauksia. Tällaisten pitkittäistutkimukseen perustuvien tietojen saaminen pitkäikäisistä sosiaalisista nisäkkäistä on harvinaista – nyt pystymme muodostamaan paremman käsityksen sukulaisten kanssa elämisen tärkeydestä norsuilla, sanoo Lynch.

>> Emily C. Lynch, Virpi Lummaa, Win Htut ja Mirkka Lahdenperä: Evolutionary significance of maternal kinship in a long-lived mammal julkaisussa Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences: The evolution of female-biased kinship in humans and other mammals.

 

Lisätietoja: Turun yliopiston vieraileva tutkija Emily Lynch (emily.lynch@utu.fi) ja tutkijatohtori Mirkka Lahdenperä (mirkka.lahdenpera@utu.fi)


 

 

norsu
Luotu 23.07.2019 | Muokattu 23.07.2019