Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjät voivat jatkossa tarkastella Tiedonkeruut.fi-palvelun avulla, mitä tutkimuskyselyitä heidän toimialalleen on tulossa ja milloin. Ennakointi auttaa aikatauluttamaan kyselyihin vastaamisen ja panostamaan myös vastausten laatuun.
Koulutusalan toimijat lanseerasivat tammikuussa 2020 Tiedonkeruut.fi -palvelun, josta on voinut tarkistaa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille lähetettävät tiedonkeruut, niiden sisällöt ja aikataulut sekä tiedonkeruista syntyvät aineistot. Lokakuun alussa palvelu laajenee kattamaan myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kyselyt.
Tiedonkeruu tarkoittaa tiedonkerääjien, kuten viranomaisten kokoamaa tutkimustietoa halutulta kohderyhmältä esimerkiksi verkkokyselyiden tai haastatteluiden avulla.
Palvelun avulla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjät, yksiköt ja ammattihenkilöstö voivat ennakoida, milloin heidän tulisi vastata omalle toimialalleen suunnattuihin kyselyihin. Tietoa kerätään muun muassa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisen tueksi.
– Myös kyselyitä tekevät organisaatiot hyötyvät palvelusta. Sen avulla ne voivat välttää tekemästä kyselyjä samasta aiheesta tai samanaikaisesti. Tällöin vastaaminen ei kuormita myöskään varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimijoita, asiantuntija Tiina Komppa Opetushallituksen Tietopalveluista tarkentaa.
Tietoa voidaan hyödyntää tehokkaammin
Tiedonkeruut.fi-palvelua ylläpitää *Tiedon hyödyntäminen -verkosto. Verkoston jäsenet vievät suunnitteilla olevat kyselynsä palveluun ja kartoittavat yhteistyömahdollisuuksia ennen uusien kyselyiden käynnistämistä. Turun yliopisto on yksi verkoston jäsenistä. Verkoston toinen jäsen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI testasi palvelua jo viime keväänä Varhaiskasvatuksen johtamisen nykytila, vahvuudet ja kehittämiskohteet -arviointinsa ensimmäisessä vaiheessa.
– Palvelu auttaa kartoittamaan, voimmeko hyödyntää jotain jo olemassa olevaa tietoa osana varhaiskasvatuksen kansallista arviointia, KARVIn arviointiasiantuntija Tuomas Sarkkinen sanoo.
– Tiedon tehokas käyttö edellyttää kuitenkin, että mahdollisimman moni kyselyitä tekevä organisaatio sitoutuu palvelun käyttöön ja liittyy verkostoon, Sarkkinen muistuttaa.
Vastausten laatu paranee ja määrät kasvavat
Tiedonkeruut.fi on kaikille avoin palvelu, josta voi hakea tietoa asiasanalla, aikavälillä tai kyselyitä toteuttavan organisaation nimellä. Palvelussa oleva tieto päivittyy jatkuvasti.
– Palvelu ei kuitenkaan sisällä tutkimusaineistoja, vaan linkin aineistosta kertovaan uutiseen tai raporttiin, Komppa lisää.
Kyselyiden kokoaminen palveluun ja niiden koordinointi sen avulla parantaa myös tiedon luotettavuutta.
– Kyselyihin saatujen vastausten laatu paranee ja määrät kasvavat, kun päällekkäiset kyselyt saadaan minimoitua palvelun avulla, Komppa arvioi.
Tiedon hyödyntäminen -verkostoon kuuluvat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto, Suomen Akatemia, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus ja Turun yliopisto.
