Tohtorikoulutettavien vuosikonferenssi tukee yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista
Tämän vuoden erityisteemana oli tutkimusmetodologia.
Kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestettiin 16. marraskuuta kolmannen kerran tohtorikoulutettavien vuosikonferenssi. Konferenssi järjestettiin Kasvatustieteen päivien aattona yhdessä Kasvatusalan valtakunnallisen monitieteisen tohtorikoulutusverkoston (FinEd) kanssa. Osallistujia oli Turun yliopiston lisäksi 7 yliopistosta - yhteensä lähes 80 tohtorikoulutettavaa.
Konferenssin teemana oli tänä vuonna Rethinking Research Methodology, jolla haluttiin nostaa esille alan viime vuosien metodologisia muutoksia. Konferenssin yhtenä tärkeänä tavoitteena oli aiempien vuosien tapaan myös tarjota tohtorikoulutettaville, ohjaajille ja muille tutkijoille mahdollisuus tutustua tohtorikoulutettavien tutkimuksiin sekä toisiinsa rennossa ilmapiirissä.
Aamupäivällä Turun ylipiston kasvatustieteen tohtorikoulutettavat esittelivät omia tutkimuksiaan digiposteri-sessioissa. Digiposterit olivat monelle tohtorikoulutettavalle uusi esitysmuoto – mutta kiinnostava ja toimiva, kuten useat tohtorikoulutettavat session jälkeen totesivat. Digiposterit mahdollistivat perinteisiin postereihin verrattuna enemmän variaatioita, esityksiä oli sekä perinteisen posterin kaltaisia että internetpohjaisella Prezi-esitysohjelmalla tehtyjä. Suullisen esityksen lyhyt pituus (5 min) pakotti keskittymään esityksessä vain tutkimuksen kaikkein olennaisimpiin piirteisiin. Esityksen jälkeen oli varattu aikaa myös keskustelulle ja kiertelylle eri posterien välillä.
Konferenssin kutsuluennon piti professori Niina Nummela Turun yliopiston Kauppakorkeakoulusta. Nummelan luento käsitteli laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä yhdisteleviä Mixed method – tutkimuksia. Hän muistutti, että useampien tutkimusmenetelmien käyttäminen tulee olla aina tutkimuksessa perusteltua ja että eri menetelmillä saatavan tiedon tulee täydentää toisiaan. On myös tärkeää pohtia, missä järjestyksessä tutkimusaineistoa eri menetelmillä kerätään. Nummela vertasikin tässä tutkimusaineiston keräämistä leipomiseen, jossa ainesosien lisääminen väärässä järjestyksessä voi johtaa katastrofiin.
Metodologisia pohdintoja jatkettiin iltapäivän kahdeksassa rinnakkaisessa teemaryhmässä. Teemaryhmissä käsiteltiin monipuolisesti metodologisia aiheita, mutta myös artikkelien review-palautteeseen reagoimista ja tutkijan post doc -vaiheeseen valmistautumista. Erityisen ajankohtaista, ”totuuden jälkeisen” ajan teemaa käsiteltiin professori Martin Thruppin (University of Waikato, Uusi Seelanti) työpajassa ”Using research to Influence Education Policy and Practice”.
Thrupp on profiloitunut urallaan rohkeana yhteiskunnallisena keskustelijana ja muistutti tutkijoiden vastuusta tuoda tutkimustuloksiaan julki suurelle yleisölle. Toisaalta hän nosti esiin kovenevan arvomaailman, jolloin esimerkiksi tasa-arvoa edistämistä mahdollistavia tutkimustuloksia saatetaan yllättäen käyttää julkisuudessa vastakkaisiinkin tavoitteisiin. Työpajassa pohdittiin keinoja, miten tohtorikoulutettavat voivat ehkäistä omien tutkimustulostensa tämänkaltaista väärinkäyttöä.
Konferenssipäivän päätteeksi osallistujat jatkoivat verkostoitumista buffetin herkkujen ja viinin äärellä.
Teksti: Anne Tuittu ja Sanna Niukko
Kuva: Katja Kontu