Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisestä Vaikuttavuusfoorumista lähtöisin olevan Vainu-koulutuksen neljännessä koulutuspäivässä pureuduttiin muuttuvaan maailmaan ja tulevaisuuden teknologioihin sekä siihen, miten johtajuudessa voidaan niihin varautua.
Lääketieteellisen tiedekunnan ja Varhan keväällä 2025 perustettu Vaikuttavuusfoorumi pyrkii vahvistamaan vaikuttavuusosaamista ja edistämään tutkimuksellista vuoropuhelua sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä.
Osana foorumin toimintaa Varhan ylimmälle potilashoidosta vastaavalle johdolle järjestetty Vainu-vaikuttavuuskoulutus oli nelipäiväinen ja kesti huhtikuusta lokakuuhun. Koulutuspäivien teemat olivat: 1) Tuottavuus ja talous, 2) Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuollon ohjaus, 3) Priorisointi ja 4) Tulevaisuuden ennakointi.
Perjantaina 10. lokakuuta 2025 neljäs koulutuspäivä toi Taiteen talolle Turkuun runsaan joukon Varhan johtajia ja kehittäjiä pohtimaan tulevaisuuden johtamista, tekoälyn murrosta ja organisaatioiden muutoskykyä. Päivän teemana oli tulevaisuuden ennakointi.
– Maailma on murroksessa – meidän on osattava nähdä, mihin olemme menossa, totesi koulutuspäivän avannut Varhan johtajaylilääkäri Pirjo Mustonen.
Älykkäiden teknologioiden aikakausi haastaa julkisen sektorin
Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius tarkasteli puheenvuorossaan johtajuutta älykkäiden teknologioiden aikakaudella. Hän kuvasi, kuinka digitalisaation ja resurssitehokkuuden vaatimukset muokkaavat yhteiskunnan rakenteita ja pakottavat julkiset organisaatiot uudistumaan.
Wileniuksen mukaan tutkimuksen valossa näyttää siltä, että menestyvissä organisaatioissa vastuu ja valta ovat projekteja tekevillä autonomisilla tiimeillä, joita tukevat toimivat vuorovaikutuskanavat ja oppimisen kulttuuri.
Aamupäivän keskusteluissa nousi esiin muun muassa ajatuksia siitä, kuinka julkisen sektorin rahoituspohjan rapautuminen lisää tarvetta sisäiselle tehokkuudelle ja rakenteiden järkevöittämiselle ilman, että työn autonomia ja eettiset periaatteet vaarantuvat.
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen nosti tärkeänä esiin myös sen, että organisaatio hyödyntää tehokkaasti henkistä pääomaansa ilman, että se jää liian hallinnollisuuden jalkoihin.
Välitehtävien esitykset toivat esiin käytännön vaikuttavuustyötä
Koulutuspäivän osallistujat esittelivät vaikuttavuus- ja priorisointivälitehtäviään kolmen minuutin “hissipuheissa”. Esitykset käsittelivät muun muassa yhteensovittavan johtamisen ja kustannustehokkuuden yhdistämistä, hoitojonojen lyhentämistä ja potilasaikojen tehokkaampaa käyttöä, tekoälyn hyödyntämistä traumakuvantamisessa ja robotiikan hyödyntämistä antibioottien valmistuksessa sekä vaikuttavuusmittareiden kehittämistä esimerkiksi synnytyskokemusten seurannassa.
Esitykset arvioitiin monipuolisesti vaikuttavuusperusteisuuden näkökulmasta. Arviointiraatina toimivat Varhan Pirjo Mustonen, Mikko Pietilä, Mikko Pakarinen ja Ville Rajahalme. Lisäksi yleisö sai tuoda esiin näkemyksiään koulutusta varten ideoiduilla äänestyskylteillä.
Uusi sukupolvi ja tekoäly muuttavat johtajuuden luonnetta
Iltapäivän sessiossa tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen pohti tulevaisuuden johtajan roolia ja uuden sukupolven johtamista.
– Työ ei enää määritä ihmisten identiteettiä samalla tavalla kuin ennen, ja johtajien tärkeiksi ominaisuuksiksi on nousemassa kyky rakentaa työn merkityksellisyyttä, tulevaisuususkoa ja joustavuutta.
Paneelikeskustelussa, jota moderoi Pirjo Mustonen, pohdittiin, vapauttaako tekoäly aikaa ihmisläheiseen johtamiseen vai lisääkö se tehokkuuspaineita. Paneelissa tekoälystä keskustelivat Turun MLL:n toiminnanjohtaja Janina Andersson, Juha Kaskinen, Varhan sote-keskuspalveluiden palvelujohtaja Jane Marttila sekä Pekka Hännisen operoima tekoäly.
Keskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten johtaja voi luoda luottamusta, jos päätöksiä perusteellaan algoritmeilla. Loppupäätelmissä korostui tarve tasapainottaa datalähtöisyys ja inhimillisyys:
– Tekoäly on tukiäly, ei itsetarkoitus, muistutti Kaskinen.
Päivän päätti kapellimestari Antti Rissasen vetämä musiikillinen loppuhuipennus, jossa osallistujat pääsivät pohtimaan, kuka johtaa – vai johtaako kukaan. Interaktiivinen harjoitus konkretisoi johtamisen vuorovaikutusta ja yhteisen rytmin löytämistä.
Vaikuttavuusfoorumin toiminta jatkuu koulutusten jälkeen, ja seuraavana askeleena työryhmä alkaa suunnitella koulutukselle jatkoa koulutuksesta kerätyn palautteen perusteella.
