Suomen asema Euroopan kehittäjänä on keskiössä, kun Turun yliopisto kumppaneineen nostaa keskustelunaiheita Eurooppa-foorumissa. Tapahtuman tiedepäivänä, keskiviikkona 24.8., pohditaan muun muassa tarvitseeko Suomi omaa lääkekehitystä, millainen muutos eurooppalaisilla on edessä energiantuotannon ja -käytön suhteen, missä ovat Euroopan rajat ja miten voi Saaristomeri. Keskustelut käydään saleissa ja virtuaalitapahtuma-alustalla, mutta tapahtuma palaa koronan jälkeen juurilleen tulemalle myös keskelle kaupungin arkea. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tenttaa perjantaina 26.8. Hansatorilla valtaosan europarlamentaarikoista.
Tarvitseeko Suomi omaa lääkekehitystä ja -valmistusta vai voimmeko kriisien iskiessä luottaa Euroopan apuun? Entä onko lääkkeiden huoltovarmuus taattu? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Turun Eurooppa-foorumin tiedepäivänä 24. elokuuta InFLAMESin paneelikeskustelussa kello 11.30–12.15.
Paneeliin osallistuvat lääkeyhtiön Orionin toimitusjohtajaksi valittu Liisa Hurme, Turun yliopiston virusopin professori llkka Julkunen, Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja biokemian professori Tiina Salminen Åbo Akademista. Paneelin puhetta johtaa InFLAMESin vieraileva professori Reijo Salonen.
Salonen toteaa, että Suomessa lääkkeiden velvoitevarastointi on hyvä pohja lääkkeiden huoltovarmuudelle. Laki velvoittaa lääketehtaat, lääkevalmisteiden maahantuojat, terveydenhuollon yksiköt ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitämään yllä varastoa poikkeus olojen varalle.
– Olemme täällä Pohjolan perukoilla ja meillä on ymmärretty, että lääkkeiden varmuusvarastointia tarvitaan, jos joudumme jostain syystä eristyksiin, emmekä saa tarvikkeita. Ongelma kuitenkin on se, että kuinka varustaudumme siihen, että varmuusvarastot riittävät vain tietyn aikaa?
Salonen muistuttaa, että lääkeraaka-aineiden saanti on erittäin riippuvaista Kiinasta ja suuri osa geneerisistä lääkkeistä tulee Intiasta. Jos Kiina päättäisi rajoittaa lääkeraaka-aineiden vientiään, tilanne voi muuttua nopeasti erittäin tukalaksi.
Kotimaisen lääkevalmistuksen yhteys lääkkeiden saatavuuteen on ilmeinen, mutta tarvitsemmeko myös omaa lääkekehitystä ja -tutkimusta huoltovarmuutta tukemaan? Reijo Salosen mielestä vastaus on selvä, vaikka ei ihan yksioikoinen.
Sirpa Pietikäinen on ollut laatimassa Euroopan yhteistä lääkestrategiaa ja hän sanoo, että EU:ssa on kipuiltu jo vuosikymmenen verran, mitä maanosamme pitäisi tehdä lääkealan riippuvuudelle Kiinasta ja Intiasta. Myös hän kysyy, mitä sitten tehdään, kun varmuusvarastot on käytetty loppuun.
– Joku varasuunnitelma, Plan B, pitää olla ja sen pitäisi perustua siihen, että Euroopan maat varautuvat yhdessä häiriötilanteisiin. Kukaan ei pärjää yksin, vaan tarvitaan keskinäistä työnjakoa. Korona oli kova herätys todellisuuteen, kun Euroopan maat alkoivat kukin vetää rokoteostoissa kotiin päin, mutta näin emme voi enää toimia, Pietikäinen toteaa.
Sirpa Pietikäinen sanoo, että kotimaista lääkekehitystä kannattaa ja pitää tehdä. – Me olemme hyviä monissa asioissa, olisi hullua heittää ne vahvuudet hukkaan. Mutta eurooppalaisessa katsannossa ja työjaon kannalta on mietittävä, pitääkö meidän tehdä kaikkea. Siitä hyvä keskustella.
Tiedepäivä pohtii yliopistojen tulevaisuutta
Turun yliopisto ja Åbo Akademi järjestävät yhteisesti myös kello 13.00 alkavan keskustelun "Rajallinen rajaton Eurooppa". Valtio-opin professorin Henri Vogtin vetämään keskusteluun osallistuvat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Turun yliopiston tutkija Teemu Rantanen, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Hanna Tuominen sekä Åbo Akademin professori Markku Suksi. Panelistit pääsevät pohtimaan JuRen Henri Vogtin johdolla muun muassa sitä, miten idealistinen ajatus eurooppalaisesta tilallisesta avoimuudesta voi enää toimia tässä ajassa – sodan ja pandemian luomassa tilanteessa.
Yliopistojen yhteistyönä syntyy myös jo kello 10.00 Marina Palacessa alkava keskustelu "Local meets global in the European energy transition: Offshore wind farms in the Baltic Sea" sekä samaan aikaan kaupunginteatterissa käynnistyvä Turun yliopiston opiskelijoiden Saaristomeren suojelun kuntaraportti.
Tiedepäivän päättää kello 16.00 alkava paneelikeskustelu "European strategy for universities, European university alliances and cooperation: Impact on university development?" Teemasta keskustelevat Åbo Akademin rehtori Mikael Lindfeltin johdattamina Turun yliopiston rehtori Jukka Kola, professoriliiton puheenjohtaja Jukka Heikkilä, Suomen ylioppilaskuntien liiton korkeakoulupolitiikasta vastaava Jenna Rautionaho, Suomen Lontoon suurlähetystön korkeakoulu- ja tiedeasiantuntija Birgitta Vuorinen sekä professori Joan Guàrdia Olmos Barcelonan yliopistosta.
Europarlamentaarikot perjantaina tentissä Hansatorilla
Koronavuorina Eurooppa-foorumiin paikan päälle saapuvaa osallistujamäärää on jouduttu rajoittamaan, ja yleisölle ilman ilmoittautumista avatut tapahtumat on jouduttu jättämään väliin. Tänä vuonna Eurooppa-foorumi palaa arjen keskelle, Hansatorille. Schuman-seuran kokoaman tapahtuman isäntänä apulaisprofessori Markku Jokisipilä saa tentattavakseen valtaosan suomalaisista europarlamentaarikoista.
– Muutama ei ole vielä vastannut, mutta lähes kaikki ovat lupautuneet mukaan. Keskustelujemme aiheina ovat energiapolitiikka, vihreä siirtymä ja digitalisaatio, nuorten mielenterveys sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Jokisipilä sanoo.
Ensimmäinen haastattelu Hansatorilla alkaa perjantaina 26.8. kello 13.00. Energiapolitiikasta, vihreästä siirtymästä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta saapuvat keskustelemaan Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok) sekä Miapetra Kumpula-Natri (sd). Kello 14.30 nuorten mielenterveydestä opetushallituksen edustajien kanssa keskustelee Alviina Alametsä (vihr), kello 15.45 ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Eero Heinäluoma (sd) ja Nils Torvalds (r). Keskustelujen välissä lauteille päätyy yksittäisiä europarlamentaarikkoja, muiden muassa Mauri Pekkarinen (kesk), Henna Virkkunen (kok) ja Elsi Katainen (kesk).
– Europarlamentaarikot ovat Suomessa melko näkymättömiä ja tavoitteenani on tuoda esille, mitä he tekevät ja miten suuri vaikutus sillä on meidän kaikkien elämäämme, Jokisipilä sanoo.
Ennen Hansatorin tapahtumaa kello 11 alkaen Jokisipilä vetää Marina Palacessa EU-poliittisen puheenjohtajatentin, johon osallistuvat pääministeri Sanna Marin (sd), puheenjohtaja Petteri Orpo (kok), puheenjohtaja Riikka Purra (ps) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).
Kello 12.00 kaupunginteatterin lämpiössä Turun yliopiston työelämäprofessori Anders Blom vetää keskustelun Suomen perinteinen Venäjä-politiikka on menneisyyttä. Mitä tilalle? Keskustelijoina ovat ulkoministeri Pekka Haavisto, opetusministeri Li Andersson sekä suurlähettiläs René Nyberg.
>>> Katso koko Eurooppa-foorumin ohjelma
Tätä on Eurooppa-foorumi
- Eurooppa-foorumi tarjoaa ajankohtaista EU-tietoa sekä edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa laajaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Foorumi koostuu seminaareista, paneelikeskusteluista, kyselytunneista ja kansalaiskeskusteluista.
- Tänä kesänä Eurooppa-foorumi järjestetään jälleen hybriditapahtumana Turussa elokuun viimeisellä viikolla 24.–26.8.2022.
- Eurooppa-foorumin päätapahtumapaikkoina ovat Radisson Blu Marina Palace -hotelli, Turun kaupunginteatteri, Hansatori ja foorumin oma virtuaalitapahtuma-alusta.
- Kansalaistorin ohjelmaosuuksia lukuun ottamatta Eurooppa-foorumin suorat verkkolähetykset ovat vapaasti kaikkien katsottavissa reaaliaikaisesti tai myöhemmin tallenteena virtuaalisen tapahtumasivun kautta osoitteessa https://event.prospectumlive.com/europeforum. Tapahtumasivu avautuu 22.8.
- Eurooppa-foorumiin on myös mahdollista osallistua paikan päällä ilmoittautumisen kautta, joka aukeaa foorumin verkkosivuilla osoitteessa www.europeforum.fi maanantaina 15.8. klo 12. Paikkoja on rajoitetusti ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
- Tämän vuoden uutuutena on simultaanitulkkaus suomi-englanti-suomi Radisson Blu Marina Palace -hotellin sekä Turun kaupunginteatterin ohjelmaosioissa.
Kuva: Jaska Poikonen, Turun kaupunki
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.