Ofioliitit ovat merellisen kuoren palasia, jotka ovat mantereiden törmäyksissä joutuneet mereltä maalle ja vuoristoihin asti. 95 miljoonaa vuotta sitten muodostunut Mawatin ofioliitti on jäännös Neotethyanin valtameren kuoresta ja on nyt osa Zagrosin vuoristoa Koillis-Irakissa. Ofioliittien tutkimus auttaa ymmärtämään merellisen kuoren kehitystä, laattatektoniikkaa ja Maan kehitystä.
MSc Heider Al Humadi selvitti väitöstutkimuksessaan Koillis-Irakissa suprasubduktiovyöhykkeellä muodostuneen Mawatin ofioliitin geokemiallista evoluutiota. Tutkimus lisää ymmärrystä Mawatin ofioliitin syntyvaiheista, muinaisen merialtaan sulkeutumisesta sekä edelleen jatkuvan Arabian laatan ja Iranin mikromantereen törmäyksen alkamisesta.
– Euraasian ja Afrikan-Arabian laattojen törmäys käynnistyi lännestä ja jatkui itään ja Himalajalle. Ajoitusta koskeva uusi tieto täyttää aukkoa, joka tutkimuksessa on ollut Zagrosin vuoriston muodostumisesta, ja auttaa ymmärtämään Alpeilta Himalajalle jatkuvan vuorijonon kehitystä, Al Humadi kertoo.
Mawatin ofioliitti muodostuu felsisistä juonikivistä, joiden iät ovat noin 95 miljoonaa vuotta sekä gabro-kivilajista, jonka ikä on noin 80 miljoonaa vuotta, ja joka liittyy ofioliitin repeämiseen subduktiovyöhykkeen yläpuolella. Gabrossa on myös indikaatio 40 miljoona vuotta sitten tapahtuneesta myöhemmästä repeämisestä.
Väitöstutkimuksessaan Al Humadi tutki ofioliitin felsisten juonien kemiallista koostumusta.
Felsisiä juonikiviä esiintyy kahta tyyppiä: tonaliitteja ja graniitteja. Molempia tyyppejä esiintyy myös tosiinsa sekoittuneina Mawatin itäosassa. Tonaliitteja esiintyy alueen länsiosissa. Tonaliiteilla on korkea strontium/yttrium -pitoisuus ja korkeat nikkeli- ja kromipitoisuudet. Koostumus on adakiittinen ja magma on lähtöisin subduktoituneesta vanhemmasta merellisestä laatasta. Alueen keski- ja itäosissa esiintyy graniittisia juonia joilla on alhaiset strontium/yttrium, nikkeli- ja kromipitoisuudet, ja joiden magma on peräisin subduktoituneen laatan päällä olleista sedimenteistä. Magman vanhempaan lähteeseen viittaa myös zirkonien negatiiviset Hf-isotoopit.
Väittelijä selvitti myös basalttien ja ultramafisten kivien kemiallista koostumusta.
Monien alkuaineiden pitoisuudet, esimerkiksi titaanin, ovat basalteissa ja ultramafisissa kivissä erittäin alhaisia, joka viittaa aiemmin köyhtyneeseen lähteeseen. Sen sijaan pii- ja magnesiumpitoisuudet ovat korkeita, boniniittisia. Boniniitteja esiintyy erityisesti subduktoituvan laatan yläpuolelle muodostuneessa merellisessä kuoressa.
Mawat on muodostunut tällä tavoin ja tällaista miljöötä kutsutaan suprasubduktiovyöhykkeeksi.
***
MSc Heider Al Humadi esittää väitöskirjansa ”Geochemistry of felsic, mafic and ultramafic rocks in the suprasubduction zone Mawat ophiolite, northeast Iraq” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.11.2021 klo 12.00 (Turun yliopisto, Geotalo, luentosali 404, Akatemiakatu 1, Turku).
Vastaväittäjinä toimii dosentti Jussi S. Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Pietari Skyttä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on geologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: heialm@utu.fi
