Asiasana: Geologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Suomalaisten järvien pohjamuta kertoo muutoksista ilmastossa ja ihmistoiminnassa (Väitös: FM Sarianna Salminen, 13.5.2022, geologia)

Järvien pohjalle kerrostuva muta eli sedimentti paljastaa, miten järvet reagoivat muutoksiin ilmastossa ja ihmistoiminnassa. FM Sarianna Salminen selvitti väitöskirjassaan, miten kuusi erilaista Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevaa järveä ovat reagoineet ilmaston ja ihmistoiminnan muutoksiin viimeisten 200 vuoden aikana. 

Koillis-Irakissa muodostuneen Mawatin ofioliitin geokemiallinen evoluutio antaa uutta tietoa Alpeilta Himalajalle jatkuvasta vuorijonosta (Väitös: MSc Heider Al Humadi, 19.11.2021, geologia)

Ofioliitit ovat merellisen kuoren palasia, jotka ovat mantereiden törmäyksissä joutuneet mereltä maalle ja vuoristoihin asti. 95 miljoonaa vuotta sitten muodostunut Mawatin ofioliitti on jäännös Neotethyanin valtameren kuoresta ja on nyt osa Zagrosin vuoristoa Koillis-Irakissa. Ofioliittien tutkimus auttaa ymmärtämään merellisen kuoren kehitystä, laattatektoniikkaa ja Maan kehitystä.
 

Isotoopeista supermantereisiin – väittelijä mallinsi Etelä-Suomen kallioperän kehitystä (Väitös: FM Jaakko Kara, 23.6.2021, Geologia ja mineralogia)

Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.
 

Uudet havainnot Fennoskandian jääkausiajan kasvi- ja eliöjäänteistä muuttavat käsitystämme jääkausien välivaiheiden kehityksestä

04.12.2020

Jääkausien lämpimiltä välivaiheilta säilyneiden maakerrostumien kasvi- ja eliöjäänteet on Suomessa aiemmin tulkittu pääasiassa joko Eem-lämpökauden tai viimeisen Veiksel-jääkauden ikäisiksi. Uudet havainnot osoittavat, että suurin osa kerrostumista on paljon vanhempia ja ne kertovat 200 000–400 000 vuotta sitten vallinneiden lämpimien välivaiheiden luonnonoloista, kasvillisuudesta ja ilmastosta. Tutkimustulokset muuttavat aiempia käsityksiä jääkausista.

Suomen suot ja järvet tallentavat Islannin ja Alaskan tulivuorenpurkausten historiaa (Väitös: FM Maarit Kalliokoski, 20.11.2020, maaperägeologia)

Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.

Maantieteen ja geologian laitoksen palvelut

Toteutamme maantieteen ja geologian laitoksella tutkimuksiimme ja asiantuntemukseemme perustuvia asiantuntijapalveluita hyödyntäen nykyaikaisia laitteistojamme ja laboratorioitamme. Usein niihin kytkeytyy tieteellistä mielenkiintoa ja/tai koulutuksellisia näkökulmia.