Puoluekanta on sosiaalinen tekijä, joka jäsentää ihmisten asenteita ja toimintaa (Väitös: VTM Aki Koivula, 18.4.2019, taloussosiologia)

VTM Aki Koivula selvitti taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, miten puoluekanta selittää ihmisten kulutustottumuksia, luottamusta muihin ihmisiin ja kokemusta yhteiskunnallisista riskitekijöistä. Väitöskirja tarjoaa uutta kyselytutkimuksiin perustuvaa tietoa suurimpien puolueiden kannattajista ja jäsenistä. 

Aki Koivulan väitöstutkimuksen kyselyaineistoihin perustuvien osatutkimusten mukaan kulutustottumukset, luottamus muihin ihmisiin sekä kokemukset yhteiskunnallisista riskitekijöistä vaihtelevat vastaajan puoluekannan mukaan.

– Puoluekanta ei luonnollisestikaan selitä kokonaan ihmisten asenteita ja käyttäytymistä, vaan se toimii rinnakkain muiden tekijöiden kanssa. Tilastollisten menetelmien avulla analysoimme erityisesti sitä, onko puolueiden välillä eroja vastaajien muista taustatekijöistä riippumatta, Koivula sanoo. 

Osatutkimuksissa keskityttiin erityisesti keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton sekä vihreiden jäseniin ja kannattajiin. Aineistot koostuivat väestötasolla edustavista kyselytutkimuksista ja jäsenrekistereihin pohjautuvista erityiskyselyistä.

– Puolueiden väliset erot korostuvat jäsenten keskuudessa. Jäseniä koskevia tutkimuksia on yleisesti ottaen vähän, vaikka jäsenillä on suoraa vaikutusvaltaa puolueiden linjan muodostamiseen ja sitä kautta äänestäjiä suorempi yhteys valtakunnan tason politiikkaan. Esimerkiksi perussuomalaisten jäsenet muokkasivat kertaheitolla koko suomalaista poliittista kenttää äänestäessään Jussi Halla-ahon puolueen puheenjohtajaksi kesällä 2017.

Puoluekanta muodostaa eräänlaisen sosiaalisen verkoston 

Taloussosiologiassa on pitkään ymmärretty sosiaalisten verkostojen vaikuttavan ihmisten toimintaan. Ihmiset omaksuvat sosiaalisesta ympäristöstä asenteita, tapoja, arvoja ja normeja, jotka vaikuttavat heidän toimintaansa. Samalla mekanismilla puoluekannan voidaan olettaa uppoutuvan ihmisten toimintaan.

– Yksilön puoluekanta muodostuu usein sosiaalisessa ympäristössä. Väestötasolla puolueista muodostuu eräänlaisia verkostoja, jotka koostuvat samanlaisista sosiaalisista ympäristöistä tulleista ihmisistä. Näihin verkostoihin on kasautunut tietynlaisia resursseja, kuten tietoa, arvoja, tapoja ja taloudellista pääomaa, mikä erottaa puolueet toisistaan. 

Koivulan väitöstutkimuksen tuloksia tukevat myös aikaisemmat tutkimukset, joissa on osoitettu ihmisten kategorisoivan itseään suhteessa muihin ihmisiin puoluekannan perusteella.

– Ihmisillä on ylipäätään taipumusta vahvistaa puoluevalinnalla omaa sosiaalista identiteettiään, väittelijä sanoo.

Viime vuosikymmenen poliittiset muutokset näkyvät tutkimuksen tuloksissa

– Puolueet pyrkivät lähtökohtaisesti ratkaisemaan konflikteja, jotka syntyvät erilaisten väestöryhmien välille. Viime vuosikymmeninä puoluekannan sosiaalinen perusta on osittain muuttunut eikä esimerkiksi ammatti enää selitä puoluevalintaa entiseen tapaan, väittelijä taustoittaa.

Esimerkiksi vasemmistopuolueiden kannatus työväestön keskuudessa on pienentynyt merkittävästi tällä vuosikymmenellä.

– Tämä osaltaan luo lähtökohdan sille, miksi puoluekannasta on muodostunut yhä merkittävämpi ja itsenäisempi sosiaalinen kategoria, jonka avulla voidaan ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja asenteita. Väitöskirjan tulokset tukevat tätä oletusta: vastaajien koulutuksen, tulojen tai ammatin huomioiminen ei selitä kokonaan puolueiden välisiä eroja, Koivula sanoo.

Tutkimusaineistot kiinnittyvät ajallisesti vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleihin, joissa perussuomalaisten menestys vaikutti merkittävästi perinteisiin poliittisiin voimasuhteisiin ja samalla muutti aikaisempia käsityksiä puolueiden profiileista. Väitöskirjan tuloksissa korostuivatkin perussuomalaisten ja muiden puolueiden väliset erot.

– Havaitsimme esimerkiksi, että perussuomalaisten kannattajat eivät luota muihin ihmisiin yhtä paljon kuin muiden suurimpien puolueiden kannattajat.

Tuloksissa nousi esiin myös vanhempien puolueiden erityispiirteitä ja toisaalta myös se, että puolueiden kannattajistot ja jäsenistöt muuttuvat suhteessa muihin puolueisiin. 

– Esimerkiksi kokoomuksen kannattajat näkevät itsensä muita enemmän kuluttavina tulotasosta riippumatta. Sosiaalidemokraatit sen sijaan ovat viime vuosina lähentyneet vihreitä ja vasemmistoliittoa, kun tarkastellaan jäsenten ja kannattajien kokemuksia yhteiskunnallisista riskitekijöistä.

VTM Aki Koivula esittää väitöskirjansa ”The choice is yours but it is politically tinged. The social correlates of political party preferences in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 18.4.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentotosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Arttu Saarinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.

Luotu 11.04.2019 | Muokattu 11.04.2019