Hammasraudat.

Oikomishoidossa käytettävän sidosmuovin heikko kovettumisaste saattaa johtaa kiinnikkeen ennenaikaiseen irtoamiseen (Väitös: HLL Erika Mäkinen, 7.5.2021, hampaiston kehitys- ja oikomisoppi)

Jopa 2–20 % oikomishoidossa käytettävistä kiinnikkeistä irtoaa kesken oikomishoidon, mistä aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia ja ylimääräisiä hoitokäyntejä. HLL Erika Mäkinen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan erilaisia keinoja ehkäistä kiinnikkeiden ennenaikaista irtoamista parantamalla kiinnikkeen alla olevan sidosmuovin kovettumisastetta. Kiinnikkeiden pysyvyyttä parantamalla voidaan sujuvoittaa oikomishoidon kulkua merkittävästi ja lisätä siten hoitomyöntyvyyttä turhien käyntien jäädessä pois. 

Oikomishoidon aikana hampaisiin kohdistetaan voimia, jotka saavat hampaat liikkumaan haluttuun asemaan hammaskaarella. Voima välitetään hampaaseen käyttämällä kiinnikettä eli brakettia, joka liimataan hampaan kiillepintaan valokovetettavalla sidosmuovilla. Tavallisimmin käytettyjen metallisten kiinnikkeiden ongelmana on, että materiaali ei läpäise valoa, mikä vähentää kiinnitysmuovin kovettumista. 

Aiempien tutkimusten mukaan braketin heikko kiinnittyminen hampaalle on suoraan yhteydessä kiinnitysmuovin alhaiseen kovettumisasteeseen. Braketin tulee kestää irtoamatta siihen kohdistuvat voimat, mutta toisaalta taas olla helposti irrotettavissa hoidon päättyessä. 

Erika Mäkisen väitöstutkimuksessa selvisi, että sidosmuoviin lisätty lasikuituverkko nostaa merkittävästi kovettumisastetta. 

– Lasikuituverkon lisääminen sidosmuoviin vaikuttaa lupaavalta keinolta parantaa braketin pysyvyyttä hampaan kiillepinnalla. Lasikuituverkon käyttöä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu kliinisesti, joten ennen laajempaa käyttöönottoa tarvitaan lisää tutkimuksia, Mäkinen kertoo. 

Ennen valokovetusta sidosmuovi on taipuisaa, koska muovin monomeerit eivät ole reagoineet keskenään. Valokovetuksen aikana monomeerit liittyvät yhteen polymeereiksi. Kovettumaton muovi, eli reagoimattomat monomeerit, paitsi heikentävät muovisidosta, ovat myös terveydelle haitallisia. 

Mäkinen selvitti tutkimuksessaan myös mahdollisuutta ohjata kovettavaa valoa sidosmuoviin hampaan läpi. 

– Tutkimuksessa havaittiin etuhampaiden läpäisevän hyvin valoa. Valokovettamalla etuhampaan läpi sekä braketin sidoslujuus että muovin kovettumisaste olivat verrokkiryhmän tasolla. Valokovetusta hampaan läpi voidaan kuitenkin käyttää vain etuhampaiden kohdalla, sillä paksummat väli- ja poskihampaat eivät läpäisseet riittävästi valoa, Mäkinen sanoo.  

Metallisten kiinnikkeiden lisäksi oikomishoidossa käytetään läpikuultavia keraamisia ja muovisia kiinnikkeitä. Mäkinen havaitsi tutkimuksessaan, että läpikuultavat kiinnikkeet läpäisevät hyvin valoa. Lisäksi sidosmuovin kovettumisaste on merkittävästi korkeampi, kun valokovetus tapahtuu suoraan kiinnikkeen läpi. 

– Koska korkea kovettumisaste lisää kiinnityksen lujuutta, on erityisesti keraamisten kiinnikkeiden kohdalla varottava kiillevaurioita kiinnikkeen irrotuksen yhteydessä, Mäkinen huomauttaa. 

***
HLL Erika Mäkinen esittää väitöskirjansa ”Photoinitiated curing of orthodontic adhesive resin” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.5.2021 klo 12.00. 

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.

Vastaväittäjänä toimii professori Timo Peltomäki (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Juha Varrela (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hampaiston kehitys- ja oikomisoppi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Luotu 27.04.2021 | Muokattu 27.04.2021