Toimiva alusta datan jakamisessa voi auttaa organisaatioita tehostamaan toimintaansa ja tarjoamaan parempaa palvelua asiakkailleen (Väitös: KTM Tiina Nokkala, 11.9.2020, tietojärjestelmätiede)

KTM Tiina Nokkala tutki väitöskirjassaan, millä edellytyksillä organisaatiot voivat jakaa ja yhdistellä dataa sisäisesti ja toistensa kanssa digitaalisia alustoja hyödyntäen. Tutkimuksen taustalla on datan kasvava määrä ja rooli niin yhteiskunnassa, yrityksissä kuin yksittäisten henkilöiden elämässä. Parhaimmillaan jaettu ja oikein hallinnoitu data voi tuoda huomattavia kustannussäästöjä, kun tieto on eri toimijoiden saatavilla oikeaan aikaan ymmärrettävässä ja käyttökelpoisessa muodossa.

– Niin organisaatioissa kuin meillä jokaisella on taskussa alati kasvava datamäärä. Ihmiset mittaavat omaa toimintaansa ja dataa kertyy kaikesta mitä ostamme, syömme tai teemme. Tämän datan pohjalta tehdään analyyseja ja mahdollisesti muutetaan toimintaa, esimerkiksi terveyteen liittyviä tottumuksia. Toisaalta organisaatiot pyrkivät hyödyntämään keräämäänsä dataa päätöksenteossa ja automatisoimaan monia toimintojaan niin sisäisesti kuin erilaisissa verkostoissa, alustaa Nokkala.

Organisaatioiden sisäistä datan käyttöä on tutkittu paljon, mutta datan yhdistäminen ja jakaminen esimerkiksi liiketoimintaverkostoissa tai -ekosysteemeissä organisaatioiden välillä on toistaiseksi vähemmän tutkittu aihe.

Tutkimuksensa tuloksena Nokkala esittää tiedonhallinnan viitekehystä liiketoimintaverkostoissa käytössä oleville digitaalisille alustoille. Viitekehyksessä huomioidaan datan eri tyypit, metadata, alustan konteksti sekä alustan liiketoimintamalli ja yleinen hallinnointimalli. Siinä vastataan useisiin alustaan liittyviin haasteisiin, joista erityisen tärkeiksi nousevat datan omistajuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun liittyvät kysymykset.

Onko datan merkitys universaali vai kontekstisidonnainen?

Nokkalan tutkimuksen yhtenä perusajatuksena on, että datan merkitys riippuu kontekstista, jossa dataa katsotaan tai jossa se on syntynyt. Nämä kontekstit vaihtelevat datan elinkaaren aikana, ja esimerkiksi alkuperäisen kontekstin ymmärtäminen on tärkeää datan elinkaaren myöhemmissä vaiheissa, jotta data voidaan ymmärtää oikein.

Tämä ajatusmalli on syntynyt pitempään vallinneen universaalin datan käsitteen rinnalle. Universaalissa datakäsityksessä nähdään, että datalle on löydettävissä niin kutsutut kultaiset arvot, joilla voidaan korvata muut samaa tarkasteluyksikköä koskevat vastaavat arvot.

Nokkalan tutkimuksessa tunnistetaan universaalin datakäsityksen sopivuus tiettyihin tilanteisiin, esimerkiksi pieniin yksittäisiin tietojärjestelmiin, joita käytetään vain yhdessä organisaatiossa. Kontekstuaalista datakäsitystä sen sijaan esitetään vaihtoehtoisena lähestymistapana monimutkaisempiin tilanteisiin, joissa eri konteksteja ja sitä myötä datan oikeita arvoja on useita.

Nokkalan mukaan kontekstuaalinen tai universaali datakäsitys on merkityksellinen erityisesti tilanteissa, joissa dataa yhdistetään eri tietojärjestelmistä. Universaalin käsityksen mukaan voidaan valita yksi järjestelmä, jonka avainarvoja käytetään yhdistämisen jälkeen kaikelle datalle. Kontekstuaalisessa lähestymistavassa ajatellaan, että esimerkiksi asiakkaan osoite voi olla erilainen organisaation eri osastoilla, johtuen erilaisista käyttötarkoituksista.

– Esimerkiksi lasku voidaan lähettää eri osoitteeseen kuin missä ostettua palvelua käytetään. Dataa yhdistettäessä tulee varoa poistamasta toista näitä tiedoista ja korvaamasta sitä periaatteessa paikkansapitävällä, mutta kontekstiin nähden väärällä tiedolla, Nokkala kuvailee.

Kuka hyötyy datasta ja millä tavalla?

Organisaatioiden jakaessa dataa digitaalisilla alustoilla esiin nousee usein monenlaisia huolia. Toisaalta mietityttää, kuka pystyy hyötymään oman organisaation jakamasta datasta ja kuka hallinnoi pääsyoikeuksia. Myös oman datan laatu voi mietityttää: pystymmekö jakamaan riittävän laadukasta dataa muiden päätöksenteon tueksi, ja ymmärtävätkö muut meidän datamme oikein?

– Tutkimuksessani esitän teoreettisen viitekehyksen, jossa huomioidaan erilaisia datan hallintaan liittyviä kysymyksiä digitaalisilla alustoilla. Kun verkostossa aletaan suunnitella digitaalista alustaa datan jakamiseen, on hyvä sopia muun muassa siitä, kuka alustaa isännöi, kuka vastaa datan laadusta tai metadatasta, millä perusteilla dataan voi saada pääsyn ja mihin tai millaiseen liiketoimintaan muiden jakamaa dataa on sallittua käyttää. Tekemissäni haastatteluissa nousivat esiin tärkeinä kysymyksinä myös alustan kustannuksiin liittyvät asiat ja liiketoimintamalli, eli kuka pääsee laskuttamaan loppuasiakasta.

Parhaimmillaan toimiva alusta datan jakamisessa voi kuitenkin hyödyttää toimitusketjun kaikkia toimijoita ja tuottaa huomattavaa lisäarvoa loppuasiakkaalle. Jos esimerkiksi risteilyaluksen rakentamiseen liittyvää tietoa esimerkiksi sen eri osien materiaaleista, toimittajista ja teknisistä yksityiskohdista voidaan vaihtaa sähköisessä muodossa, ja tämä sama tieto kumuloituu digitaalisella alustalla, on loppukäyttäjälle mahdollista tarjota erittäin kattava ja ajantasainen tietopaketti tilatun lopputuotteen ominaisuuksista.

– Sama koskee esimerkiksi terveydenhuoltoa. Jos on mahdollista tallentaa tietoa yhteen toimivassa muodossa jaetulle alustalle, kuitenkin tiedon suojaamisesta ja pääsyoikeuksista huolehtien, voidaan säästyä monilta turhilta tutkimuksilta ja toimenpiteiltä ja silti tarjota hyvää ja kokonaisvaltaista hoitoa asiakkaalle, Nokkala toteaa.

Väitöskirja koostuu johdannosta ja neljästä itsenäisestä artikkelista, jotka perustuvat kolmeen tapaustutkimukseen. Tapaustutkimuksista yksi tehtiin sosiaali- ja terveysalalla, ja kahdessa tapauksessa kontekstina oli meriteollisuus. Tutkimuksissa selvitettiin kontekstuaalisen datakäsityksen vaikutusta datan yhdistämiseen järjestelmien välillä, datan jakamishalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten dataa tulisi hallinnoida liiketoimintaverkostoissa muodostuvilla digitaalisilla alustoilla.

***

KTM Tiina Nokkala esittää väitöskirjansa ”Governance of Platform Data - From Canonical Data Models to Federative Interoperability” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.9.2020 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Boris Otto (TU Dortmund University, Saksa) ja kustoksena työelämäprofessori Tomi Dahlberg (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Väitöstä voi seurata etäyhteyksin: https://utu.zoom.us/j/62676972407

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: p. 0407387432, tiina.nokkala@utu.fi
 
> Väittelijän kuva

> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä

Luotu 07.09.2020 | Muokattu 07.09.2020