Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen. Urheilumenestyksen merkitys Suomen kansallisen identiteetin kehitykselle on tunnustettu, mutta 1900-luvun alun menestys oli pääosin miesten voittokulkua.
FM Seppo Heikkinen tutki väitöskirjassaan kilpaurheilun tasa-arvon kehitystä Suomessa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Aineistona hänellä oli suomalaisen lehdistön urheilua koskevia uutisia ja artikkeleita kaikkiaan 50 sodanjälkeiseltä vuodelta.
– Urheilu-uutisointi ylläpiti ja vahvisti perinteistä, naisten aktiivista toimintaa rajoittavaa puhetta. Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, Heikkinen sanoo.
Muutos tuli vasta 1970-luvun naisten kansainvälisen urheilumenestyksen myötä. 1960-luvulta alkaen kirjoitettiin paljon myös dopingista ja sukupuolitesteistä. Dopinguutisointi oli naisten kohdalla erilaista ja pelättiin naisellisuuden katoa kehon piirteiden muuttuessa.
– Keskustelu sukupuolitesteistä taas nosti sukupuolen moninaisuuden laajempaan keskusteluun myös urheilun yhteydessä. Näin tutkimus osoitti urheilukirjoittamisen merkityksen tasa-arvotyölle. Kun positiivista kehitystä tapahtui koko yhteiskunnassa, ei urheilu voinut jäädä erilliseksi linnakkeekseen.
Tasa-arvo vaatii jatkuvaa työtä
Naisten ja miesten kilpalajimäärissä oli iso ero aina vuosisadan lopulle asti. Naisilta puuttui kokonaisia lajeja, kuten nyrkkeily, jääkiekko ja jalkapallo.
– Naiseuden ja varsinkin naisten ulkonäön kontrolli oli tiukkaa.
Sukupuolia eri tavoin kohtelevat tavat ja käytänteet kumpuavat yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolirooleista. Niissä muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Suomalaisen yhteiskunnan pitkä demokratisoitumis- ja tasa-arvokehitys loivat kuitenkin pohjaa myös naisten urheilun menestykselle, Heikkinen sanoo.
Muutos tapahtui niin valmennuksen, taloudellisen tuen kuin positiivisemman uutisoinninkin kautta. Sukupuolittuneet käytänteet vaikuttavat urheilukulttuurissa.
– Ongelmia on silti edelleen uusien marginaaliryhmien ja taloudellisten leikkausten maailmassa. Jotta kaikki voidaan pitää mukana, vaatii se jatkuvaa ja määrätietoista tasa-arvotyötä.
FM Seppo Heikkinen esittää väitöskirjansa ”Avajaisnäytöksistä kilpailuihin – Suomalaisen lehdistön keskustelu sukupuolten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kilpaurheiluun 1950–2000” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9.5.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Heikki Roiko-Jokela (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Salmi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.
