Kirja tuo monitieteisyyden, rikkaiden aineistojen ja monipuolisten tutkimusmenetelmien keinoin esiin, miten lapset ovat kokeneet köyhyyden ja miten heidän köyhyyttään on ymmärretty ja käsitelty Suomessa kolmen vuosisadan aikana. Se on laadittu osana Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta.
Turun yliopiston professorien Johanna Kallion ja Kirsi Vainio-Korhosen, Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Anna-Maria Isolan sekä Tampereen yliopiston yliopistotutkija Antti Malisen uusi kirja Ryysyläisyydestä osattomuuteen – Köyhyys lasten ja nuorten kertomana 1800-luvulta nykypäivään (Gaudeamus) on ilmestynyt toukokuussa 2026.
Teos käsittelee lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä alakouluikäisistä lapsista nuoriin aikuisiin. Kokemuksia läpileikkaavat myös köyhyyden merkitykset sekä osallisuuden ja selviytymisen teemat. Kirjan luvut kuvaavat elämää köyhäinhoidon laitoksissa, koulukodeissa ja kasvattiperheissä sekä huoltopoliisin kuulusteluissa, kouluympäristössä ja perheiden arjessa.
– Kirjassa lapset ja nuoret sekä heidän arkensa ja kokemuksensa nähdään itsessään arvokkaina ja tärkeinä tutkimuskohteina. Se auttaa ymmärtämään köyhyyden kokemusta ja antaa myös välineitä ymmärtää köyhyyttä lisäävien poliittisten päätösten seurauksia lasten ja nuorten näkökulmista, Kallio kertoo.
Kirjan kirjoittaneiden tutkijoiden mukaan he halusivat tuoda esiin lasten ja nuorten omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä eri ajankohtina.
– Olimme kiinnostuneita siitä, onko lasten ja nuorten köyhyyden arkikokemuksissa jotain yhteistä ajasta riippumatta. Entä millaisia eroja lasten ja nuorten kokemuksissa on havaittavissa eri aikakausien välillä? pohtii Vainio-Korhonen.
Merkittävä osa kirjasta pohjautuu aineistoihin, jotka on kerätty suoraan lapsilta ja nuorilta. Vaikka toimintatapa on yleistynyt viime vuosina sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa, köyhien perheiden lapset ovat harvoin tutkimusaineistossa kertomassa kokemuksistaan.
– Lasten köyhyyttä on lähestytty aiemmassa sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa usein epäsuorasti esimerkiksi heidän vanhemmiltaan kerätyn tiedon avulla, jolloin lasten omakohtaiset kokemukset ovat jääneet vähälle huomiolle. Tämän teoksen ytimessä onkin kysymys siitä, miltä lapsiköyhyys tuntuu ja mitä se on merkinnyt silloin, kun sen on kokenut lapsi tai nuori itse, Isola kertoo.
Kirjan kirjoittajien mukaan lapsuudessa koettu köyhyys on kokonaisvaltainen kokemus: se muovaa lapsen käsitystä itsestä, toisista ja maailmasta sekä vaikuttaa siihen, mitä lapsi uskaltaa toivoa, kehen hän voi luottaa ja missä hän kokee olevansa turvassa. Lapsuudessa syntyneet kokemukset kantavat pitkälle, ja niiden vaikutukset ulottuvat sukupolvien ylitse. Köyhyys ei kuitenkaan tee lapsista passiivisia.
– Lapset ja nuoret pyrkivät aktiivisesti rakentamaan omaa tulevaisuuttaan, etsimään ulospääsyä ja luomaan itselleen merkityksellisiä elämänpolkuja myös niukkuudessa, Malinen sanoo.
Teksti: Liisa Rannankallio
Kuva: Ville Karppanen
