Turkuun vuonna 1623 perustetusta hovioikeudesta muodostui Suomen Ruotsin ajan keskeisin tuomioistuin. Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiolan toimittamassa uutuuskirjassa valaistaan hovioikeuden oikeuskäytäntöjä ja hovioikeudelle töitä tehneiden ihmisten elämää Turussa vuosina 1623–1900.
FM Piia Vuorinen perehtyi Suomen historian alan väitöskirjassaan Suomessa vuosina 1919–1944 toimineen valtiollisen poliisin kommunisteihin kohdistamiin kontrollitoimiin sekä erityisesti siihen, miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti näihin toimenpiteisiin.
Calonian studiossa ollaan tekemässä jotain aivan uudenlaista. Poliittisen historian dosentti, tuore Ennen ja nyt Historian tietosanomien päätoimittaja Olli Kleemola on kutsunut studioon folkloristiikan professorin Anne Heimon. Tekeillä on ensimmäinen osa podcastsarjasta, jossa nostetaan päivänvaloon vuosien takaiset vertaisarvioidut artikkelit.
Turun yliopiston Suomen historian dosentti ja yliopistonlehtori Mika Kallioinen on kirjoittanut teoksen kartelleista Suomen talouselämässä. Kallioinen kuvaa kirjassaan, kuinka kartellisoitumisesta muodostui Suomessa yli vuosisadan kestänyt maan tapa. Nykyisin kartelleja vieroksutaan, mutta vuosisadan alkupuoliskon olosuhteissa niillä oli paljon myönteisiä vaikutuksia erityisesti pienille yrityksille.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
Lounaissuomalaiset talonpojat olivat valmiita huomattaviin maankäytön muutoksiin isojaossa Ruotsin ajan lopulla. Muutoksia pidettiin tervetulleina, jos ne eivät uhanneet tilan taloudellista toimeentuloa tai muuttaneet maataloustyötä. Tämä selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta FM Kirsi Laineen Suomen historian väitöstutkimuksesta.
Turun yliopistossa väittelevä FM Lauri Viinikkala tarkasteli Suomen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan yhdistetyn todellisuuden teknologian mahdollisuuksia menneisyydestä kertomisen apuvälineenä. Tutkimus osoitti, että näkö- ja kuuloaistimukset sekä muut aistihavainnot voivat välittää historiallista tietoa ja kertoa, miltä asiat ovat menneisyydessä saattaneet näyttää tai kuulostaa. Menneisyyden aineellisia jäännöksiä ja digitaalisia tehosteita yhdistävät esitykset voivat siten tarjota enemmän tietoa menneisyydestä kuin perinteiset kirjalliset teokset.
FM Maria Rantala selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan suomalaista liikuntavalistusta sekä suomalaisten kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumista ja toimintaa vuosien 1941–2010 välisenä aikana. Rantala tutki, millaisin visuaalisin ja tekstuaalisin keinoin suomalaisia on yritetty saada harrastamaan liikuntaa. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisessa liikuntakampanjoinnissa on keskitytty pääasiassa kuntoon, terveyteen ja positiivisiin näkökulmiin. Kampanjoita on vaivannut varovaisuus ja yksipuolisuus.