Yksilön rooli harkittava tarkkaan datataloutta korjattaessa (Väitös: 25.4.2020, VTM, DI Tuukka Lehtiniemi, taloussosiologia)

Datan epätasainen jakautuminen on tunnistettu viime vuosina yhdeksi digitaalisen ympäristön epäkohdista. Tilannetta on pyritty korjaamaan paitsi virallisella sääntelyllä, myös data-aktivismiksi kutsutulla kansalaistoiminnalla.

Lehtiniemen väitöstutkimuksen empiirisenä tutkimuskohteena on Suomesta lähtöisin oleva MyData, joka pyrkii muovaamaan ihmisille keskeisempää roolia digitaalisessa ympäristössä. Tutkimuksessa eritellään kaksi vaihtoehtoista data-aktivismista nousevaa toimintamallia toisenlaiselle datataloudelle.

Tehokkaat datan markkinat yhtenä ratkaisuna

Malleista ensimmäisessä korostetaan paremmin toimivia datan markkinoita ratkaisuna datatalouden ongelmiin. Tavoitteena on korjata tilanne, jossa vain datan kerääjä voi hyödyntää dataa.

– Kun huomataan, että ihmisiä koskevalla datalla tehdään bisnestä, vaikuttaa ensireaktio olevan usein se, että yksilön kuuluisi itsekin hyötyä häntä koskevasta datasta, Lehtiniemi sanoo.

Oman datan hallintaan onkin kehitetty erilaisia palveluita. Ajatuksena on, että käyttäjä ohjaa omaa dataansa parhaita etuja tarjoaville yrityksille tai jopa suoraan myy dataansa.

– Datan yksityiskohtaisen hallinnan ajatellaan tekevän ihmisistä aktiivisia osallistujia. Tavoitteena on sujuvammin ja tehokkaammin dataa liikuttava talous, jossa datan markkinat takaavat hyödyt niin kansalaisille, yrityksille kuin yhteiskunnallekin.

Yksilön vastuuta korostamalla syvemmälle ongelmiin

Datan lisääntynyt liike voisikin Lehtiniemen mukaan tuottaa monia palveluita, joita emme tällä hetkellä näe. Datatalouden epäkohtien lääkkeet täytyy kuitenkin harkita tarkoin, etteivät ne johda syvemmälle jo tuttuihin ongelmiin.

– Data on monin tavoin mutkikas asia yksilön hallittavaksi. Sekä data että sen käyttö myös usein koskevat yksilön sijaan ryhmiä tai meitä kaikkia. Dataa ei hallita tyhjiössä, sillä päätöksiin vaikuttavat muiden toimet, odotukset ja se, mikä on yhteiskunnassa toimimisen kannalta oletettua ja normaalia, Lehtiniemi sanoo.

Tutkimuksen perusteella nämä näkökohdat saavat yksilön toimiin keskittyvät ratkaisut datatalouden epäkohtiin näyttämään epävarmoilta ja vajavaisilta.

– Olemme nykytilanteessakin osittain siksi, että vastuuta datan käytöstä on soviteltu yksilöiden harteille. Monet yhteiskunnassa oleelliset palvelut edellyttävät tietojen luovuttamista. Yksilön päätöksillä on vaikea lähteä haastamaan esimerkiksi datatalouden jättiläisiä.

Datakansalaisuus vaihtoehtoisena ratkaisuna

Toisessa data-aktivismin piiristä nousevassa datatalouden mallissa data mielletään yhteisenä resurssina ja siinä haetaan kollektiiviseen toimintaan perustuvia tapoja tuottaa ja käyttää dataa. Oman datan tarkan kontrolloinnin sijaan keskiössä ovat tavat hallita yhteisiä dataresursseja ja muodostaa yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä datan käyttöön.

– Yksilöä ei tällöin ajatella vain osallistujana datan markkinoilla, vaan datatalouteen ja digitaaliseen yhteiskuntaan osallistuvana kansalaisena, Lehtiniemi sanoo.

Tutkimuksen perusteella tällainen datakansalaisuus vaikuttaa kestävämmältä lähtökohdalta toisenlaiselle datataloudelle.

– Kun datan käytön seuraukset ja dataa koskevat päätökset ovat usein luonteeltaan kollektiivisia, vaikuttaa lupaavammalta, että esitetyssä ratkaisussakin on mukana kollektiivinen taso, Lehtiniemi toteaa.

Vaihtoehtojen puntarointi tärkeää

Lehtiniemen mukaan käsityksemme siitä, miten datatalous toimii ja miten sen pitäisi toimia, muovaavat dataan liittyvien teknologioiden kehittämistä. Lähtökohta ihmisistä datamarkkinoiden osallistujina tuottaa melko suoraviivaisesti henkilökohtaisen datan hallintapalveluita, kun taas datakansalaisuuden tavoittelu ei näytä kääntyvän yhtä vaivattomasti teknologiaprojekteiksi.

– Meidän tulisi kokeilla uusia tapoja tehdä datasta arvokasta meille kaikille. Data-aktivistit voivat olla kokeilutyössä etulinjassa, kunhan data ymmärretään myös yhteisenä eikä vain henkilökohtaisena resurssina, Lehtiniemi summaa.

***

VTM, DI Tuukka Lehtiniemi esittää väitöskirjansa ”Imagining the Data Economy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 25.4.2020 klo 12.00.

Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/69654622295

Vastaväittäjänä toimii professori Ingrid Schneider (Hampurin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.

Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: www.utu.fi/koronavirus    

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 328 2462, tuukka.lehtiniemi@iki.fi