Hoitotyön koulutuksessa voidaan suunnata kohti kustannustehokkaampaa opiskelijavalintaa. Asia selviää Turun yliopistossa 6.6.2014 tarkastettavasta Kirsi Talmanin väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimus osoittaa, että hoitotyön koulutuksen valintakokeissa kirjatentillä päästään samaan lopputulokseen kuin soveltuvuuskokeella.
Laatu-, ympäristö- ja yhdistettyjä hallintajärjestelmiä voidaan käyttää keinoina edistää kestävän kehityksen koulutusta korkeakouluissa. Tämä selviää FM Tove Holmin ympäristötieteen alan väitöskirjasta, joka tarkastetaan Turun yliopistossa 6. kesäkuuta 2014.
LL, HLL Ulla Perheentuvan väitöstutkimus lisää tietoa kasvo- ja kallovammoista, niiden hoidosta ja kuntoutumisesta.
Lääkekehityksessä voidaan käyttää hyödyksi niin sanottuja solumalleja. Niiden avulla pyritään arvioimaan kemiallisten yhdisteiden vaikutusta ihmisen biologiaan. FM Susann Björk tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten solumallien avulla voitaisiin kehittää tehokkaampia lääkkeitä muun muassa verenpainetautiin.
Andi Mwegeranon väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että yritysten kannattaisi mallintaa huoltoprosessinsa tilastomatemaattisin menetelmin. Myös huoltoketjun sisäinen viestintä sekä huolto-organisaation johtamistavat vaatisivat parannusta.
Miehet suosivat parinvalinnassaan naisia, joiden kasvonpiirteet muistuttavat miehen sisaria ja äitiä. Naiset sen sijaan välttämät parinvalinnassaan veljiään tai isäänsä kasvonpiirteiltä muistuttavia miehiä. Urszula Marcinkowska havaitsi ilmiön Turun yliopistoon tekemässään evoluutiobiologian väitöstutkimuksessa.
Fotosynteesissä toimivan keskeisen entsyymin muokkauskoodi hahmottuu FM Nina Lehtimäen väitöstutkimuksessa.
Suomalaisen kirjallisuuden seksuaalisen toiseuden kuvaukset ovat pitkään olleet lähes kartoittamaton alue. Mikko Carlson tarkastelee kotimaisen kirjallisuuden väitöstutkimuksessaan kirjailija Christer Kihlmanin 1970- ja 1980-lukujen tuotantoa. Kihlmanin teokset nostavat kiinnostavalla tavalla esiin seksuaalisuuden ja tilan välisen yhteyden.
MSc Kameswar Rao Vaddina tutki väitöstyössään lämmöntuotannon hallintaa mikroprosessoreissa. Työssä kehitettiin erilaisia tietoteknisiä menetelmiä joiden avulla voidaan analysoida ja optimoida lämmöntuotantoa. Lämmöntuotanto tulee olemaan tulevaisuudessa rajoittava tekijä prosessoreiden laskentakapasiteetin tehostamisessa.
LL Juha Puustinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön voi liittyä ikääntyvillä ja iäkkäillä lääkkeiden lopettamisesta huolimatta palautumaton kognitiivisen toimintakyvyn eli muistin ja älykkyyden heikentymä. Samanaikainen unilääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden kanssa voi edelleen lisätä kognitiivisten haittojen vaaraa.