Asiasana: Väitös

Mag.rer.soc.oec, MA Irene Prixin väitöstutkimuksen mukaan tutkintotaso ei yksin vaikuta sosiaalisen aseman saavuttamiseen Suomessa. Tutkintotason lisäksi sosiaaliseen asemaan vaikuttaa koulutusala. Prix osoittaa myös, että koulutusalat ovat Suomen koulutusjärjestelmässä viime vuosikymmeninä olleet vakaasti eriytyneitä naisten ja miesten aloihin, varsinkin ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

FM Johanna M. Toivosen väitöstutkimus osoittaa, että ympäristötekijät, erityisesti lämpötila, vaikuttavat Polylepis-metsien levinneisyyteen siirryttäessä kohti Andien ylävuoristoa ja puurajaa. Alemmilla korkeuksilla levinneisyyteen näyttäisi vaikuttavan enemmän ihmistoiminta.

FM Subhash Tripathi löysi väitöstutkimuksessaan lukuisia uusia tekijöitä, jotka säätelevät ihmisen valkosolujen toimintaa. Tulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että valkosolujen erilaistumiseen ja toimintaan vaikuttavia säätelyalueita on samoissa kohdissa, joissa on tulehduksellisiin tauteihin liitettyjä geneettisiä muutoksia.

Miestä on aiemmin pidetty lähinnä HPV-tulehduksen tartuttajana partneriinsa. LL Katja Kero osoittaa väitöstutkimuksessaan, että HPV on riski sekä naisten että miesten terveydelle. Myös nainen voi olla tulehduksen tartuttaja parisuhteessa.

Koululuokan hierarkkisuus on yhteydessä aggressiivisuuden esiintymiseen: hierarkkisissa luokissa esiintyy paljon kiusaamista. MS Claire Garandeau havaitsi väitöstutkimuksessaan, että muita kiusaavat lapset näyttäisivät olevan myös suosittuja erityisesti hierarkkisissa ryhmissä. Kiusaajista pidetään vähiten sellaisissa ryhmissä, joissa koulumenestys on korkealla tasolla.

Kuvilla ja lapsikäsityksillä on ollut suuri vaikutus italialaisten kääntäjien valintoihin heidän kääntäessään suomalaisen lastenkirjailija Mauri Kunnaksen teoksia. Filosofian maisteri Melissa Garavini toteaa Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessaan, että italialaiset kääntäjät ovat halunneet ”suojella” nuoria lukijoita häivyttämällä teoksista suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria.

Luustosairauksien hoidon kehittämiseen on saatu uutta tietoa Turun yliopistossa tohtoriksi väittelevän Mirkka Hirvosen tutkimuksesta. Hirvonen tutki luuta hajottava syöjäsolun, osteoklastin, läpi kulkevien kalvorakkulavirtojen erityispiirteitä. Hirvosen tulokset voivat auttaa uusien luustosairautta hoitavien lääkkeiden kehittämisessä.

Laskentatoimen ja rahoituksen alalta väittelevän Salla-Tuulia Siivosen väitöstutkimus osoittaa, että perusteollisuuden erikoistuminen asettaa uusia haasteita yritysten talousosastoille, joilta nyt edellytetään uusia arvoa lisääviä laskelmia ja ennusteita.

Turun yliopistossa väittelevän Tiina Männistö-Funkin tutkimus käsittelee gramofonia, polkupyörää ja valokuvausta suomalaisten elämässä 1880-luvulta 1940-luvulle. Väitöskirja laventaa kuvaamme modernien kulutusteknologioiden historiasta, joka useimmiten yhdistetään keksijöihin, tuotantolaitoksiin ja suurkaupunkielämään. Kun katse siirretään tavallisiin käyttäjiin, arkeen ja maaseudulle, löydetään toisenlainen, mutta yhtä moniulotteinen ja tärkeä kekseliäisyyden, teknologian tuottamisen ja modernin elämän historia.

Interferometri on keskeisin komponentti spektrometrissä, jolla mitataan aineen elektronirakennetta. Tuomas Välikylä kehitti fysiikan alan väitöstyössään tarkan interferometrin, joka on niin pienikokoinen, että se soveltuu kannettavaan mittalaitteeseen.