Aivojen hapenkulutus ja aerobinen glukoosin käyttö sekä myös muiden elinten glukoosiaineenvaihdunta on heikentynyt potilailla, joilla on äidiltä periytyvä m.3243A>G-mutaatio. Tämä käy ilmi lääketieteen lisensiaatti, neurologian erikoislääkäri Markus Lindroosin väitöskirjatutkimuksesta.
Lääketieteen lisensiaatti Teemu Aholan väitöstutkimus osoittaa, että kohonneen verenpaineen hoitoon käytettävien lääkkeiden valinnan tulisi olla rationaalisempaa. Verenpainelääkkeiden valinnassa tulisi tarkemmin huomioida potilaan liitännäissairaudet sekä muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät.
FM Outi Heikkilän virologian alaan kuuluva väitöstutkimus paljastaa, millaista reittiä pitkin yleinen taudinaiheuttajavirus, coxsackie A9, tunkeutuu kohdesoluun. Reitin estämisellä saatetaan ehkäistä virusinfektion eteneminen ja sen aiheuttaman sairauden syntyminen.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan aivot käsittelevät näköinformaatiota noin 0,2 sekuntia ennen kuin näköhavainto saavuttaa tietoisuuden. Tietoinen näkeminen ei kuitenkaan tällöinkään synny hetkessä, vaan asteittain useiden vaiheiden kautta.
Useat antioksidanttien eivät aiemmista oletuksista poiketen estä rasvojen hapettumista ihmisen ruuansulatuselimistöä jäljittelevässä maha-suolistomallissa. Asia paljastui filosofian maisteri Marko Tarvaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjatutkimuksessa.
LL Terhi Luntamon väitöskirjatutkimus osoittaa, että alakouluikäisten lasten kokemien kipuoireiden ja uniongelmien määrä on suunnilleen kaksinkertaistunut 16 vuoden kuluessa.
M.Sc. Xiaohui Zhang selvitti väitöstutkimuksessaan K-kvasikonformikuvausta, konformikuvausta sekä kvasihyperbolista metriikkaa. Tuloksia voidaan hyödyntää teoreettisen matematiikan tutkimuksessa.
MEM (Master of Environmental Management) Eric Le Tortorec selvitti väitöstutkimuksessaan, että metsätalouden aiheuttama vanhan metsän määrän väheneminen heikensi puukiipijöiden lisääntymismenestystä.
KTM Kirsi Lainema löysi johtoryhmätyöskentelystä vuorovaikutusstrategioita, joilla osoitetaan, mikä kuuluu johdon agendalle ja mikä sen ulkopuolelle.
Johanna Vuojola osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että harvinaisia maametalleja sisältäville merkkiaineille on laajaa käyttöä biotieteissä. Väitöskirjatyössä tutkitut synteettiset merkkiaineet toimivat tutkimuksessa ennakoituakin monipuolisemmin.