MS-tautimallin hoidosta on saatu lupaavia tuloksia uudella kokeellisella menetelmällä. Kaksi tautia hoitavaa geeniä saatiin vietyä keskushermostoon erikoisella tavalla: herpes-viruksen kuljettamana.
FM Pinja Haikka tutki teoreettisen fysiikan väitöstutkimuksessaan muistin käsitettä kvanttifysiikassa. Tavoitteena oli muisti-ilmiön systemaattinen tarkastelu ja karakterisointi yksinkertaisia fysikaalisia malleja käyttäen.
Aivosähkökäyrän tai siihen perustuvien anestesian syvyysmittareiden avulla on vaikeaa erottaa anestesia-aineiden aiheuttamaa rauhoittunutta tilaa tajunnanmenetyksestä. Tämä käy ilmi LL, erikoislääkäri Kimmo Kaskinoron väitöstutkimuksesta.
Algot Untola (1868–1918) käytti kirjallisessa tuotannossaan yli 40 eri tekijänimeä, joista tunnetuimmat ovat Maiju Lassila ja Irmari Rantamala. FL Kaisa Kurikan Algot Untola ja kirjoittava kone -väitöstutkimuksen mukaan Untola rakensi omaa estetiikkaansa käyttämällä eri tekijänimiä ja erilaisia tapoja kirjoittaa.
TtM Iira Lankisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden päivystyshoitotyön osaamisessa on kehitettävää.
Lääketieteen lisensiaatti Petteri Lankisen väitöstutkimus osoittaa, että positroniemissiotomografian (PET) uudet merkkiaineet voivat parantaa luuinfektioiden diagnostiikkaa.
Tieteiselokuvat osallistuivat monin tavoin 1950-luvun ideologisiin väittelyihin. Ne ovat karttoja pelon ja toivon fantasioihin. Yksilön ja yhteisön ristiriitojen kuvaajina elokuvilla on yhä annettavaa myös nykypäivän katsojille.
Kaupunkiseutujen hajautuminen näyttää kehittyvän kohti monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Kehyskuntien keskustaajamien kasvulla on merkittävä rooli tässä kehityksessä. Suuntaus paljastui filosofian maisteri Antti Vasasen suomalaisten kaupunkiseutujen viimeaikaista rakenteellista kehitystä tarkastelevassa väitöstutkimuksessa.
VTM Matti Näsin tutkimustulosten mukaan nuoret kokevat tärkeiksi erilaiset nettiyhteisöt. Ikääntyneiden aktiivinen informaatioteknologian käyttö on yhteydessä koettuun terveyteen.
Valkosolut ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka puolustavat kehoa taudinaiheuttajia vastaan. Ne tekevät tarkastuksia verisuonia pitkin ja palaavat takaisin imusuonia pitkin. Verisuonia ja imusuonia on aikaisemmin ollut vaikeaa erottaa toisistaan. M.Sc Johannes Keuschnigg tunnisti väitöstutkimuksessaan uusia proteiineja, joiden avulla erottelu voidaan tehdä. Tutkimuksessa todistettiin myös, että valkosolut pääsevät siirtymään verisuonista kudokseen PV-1 markkeriproteiinin avulla.