Tutkimuksen eettisyys Turun yliopistossa - ei-lääketieteellisten tutkimusten ennakkoarviointi

Kaikista ihmiseen kohdistuvista ei-lääketieteellisistä tutkimuksista on tehtävä eettinen ennakkoarviointi, jos tutkimukseen osallistuminen saattaa aiheuttaa tutkittaville joko suoraa tai välillistä vahinkoa 

Yleistietoa ennakkoarvioinnista

Myös muilla kuin lääketieteellisillä tutkimuksilla voi olla vaikutusta tutkittavien hyvinvointiin: tutkimukseen osallistuminen saattaa joskus vahingoittaa tutkimuskohdetta joko fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti tai taloudellisesti.
 
Ensisijaisesti tutkija on vastuussa siitä, että tutkimus tehdään hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja että siinä kunnioitetaan tutkittavien ihmisarvoa ja oikeuksia.
Tutkijan on ennen tutkimuksen aloittamista arvioitava, voiko tutkimus mahdollisesti vahingoittaa tutkittavia ja millaiset ovat tutkimuksen riskit verrattuina sen hyötyihin.
 
Hänen on myös varmistettava, että tutkittavat osallistuvat tutkimukseen vapaaehtoisesti, antavat siihen tietoon perustuvan suostumuksensa asianmukaisella tavalla (useimmiten kirjallisena) sekä ovat riittävän informoituja tutkimuksen kulusta.
 
Mikäli tutkija ei voi perustellusti esittää, että tutkimuksesta ei voi aiheutua vahinkoa tutkittavalle, on hänen otettava yhteyttä eettiseen toimikuntaan lausuntopyyntölomakkeella.
Toimikunta arvioi tutkimusta tutkimussuunnitelman ja lausuntopyynnön muiden liitteiden perusteella ja antaa puoltavan lausunnon tutkimuksen aloittamisesta, jos tutkimus vaikuttaa eettisesti hyväksyttävältä.

Toimikunta voi myös antaa ehdotuksensa, miten tutkimuksessa voisi käyttää vähemmän vahingoittavia menetelmiä tai miten vahingon aiheutumisen riskiä saisi pienennettyä. Toimikunta ei anna varsinaista lupaa tutkimukselle, vaan tutkimuksen aloittamista ja suorittamista koskeva päätöksenteko noudattaa tiedeyhteisön vakiintuneita käytäntöjä.

Eettisen toimikunnan ei-puoltava lausunto ei siis ole kielto tutkimuksen suorittamiselle, mutta se on tiedeyhteisön antama signaali tutkijalle.

Toimikunta ja yliopistojen johto odottavat, että tutkijat ja tutkimusta harjoittavien toimintayksiköiden johto ottavat eettisen toimikunnan lausunnon huomioon ja perustelevat päätöksensä tutkimuksen aloittamisesta. Toimikunnan työn ensisijaisena tarkoituksena on turvata tieteen vapaus eettisesti kestävien rajojen sisällä.

Mikäli tutkija tarvitsee eettisen toimikunnan lausunnon julkaisusarjan tai rahoittajan vaatimuksesta, voi hän pyytää sellaista lausuntopyyntölomakkeella siitä huolimatta, että tutkimushanketta ei asetettujen kriteerien perusteella olisi tarpeen Suomessa ennakkoarvioida.

Kenen pitää hakea lausuntoa?

Lausuntoa hakee tutkimuksesta vastaava henkilö, jonka tutkimusryhmä valitsee keskuudestaan. Tutkimuksesta vastaava henkilö on yleisimmin hankkeen päätutkija (esimerkiksi väitöskirjatyöntekijä), mutta kyseeseen voi tulla myös tutkimusprojektin johtaja.
 
Perustutkinnon opinnäytetöistä (esim. kandidaatintutkielmista ja pro gradu -tutkielmista) lausuntopyynnön tekee työn ohjaaja, jos katsoo sen tutkimuksen luonteen takia tarpeelliseksi. 

Millaiseen tutkimukseen pitää hakea lausuntoa?

Tutkimuksesta vastaavan henkilön on haettava eettisen toimikunnan ennakkoarviota:

  • Jos tutkimuksen tarkoituksena on vaikuttaa tutkittavaan fyysisesti, henkisesti tai sosiaalisesti, ja tästä voi aiheutua hänelle vahinkoa tai haittaa.
  • Jos tutkittavalle voi aiheutua tutkimuksen suorittamisesta sivuvaikutuksena fyysistä, henkistä tai sosiaalista vahinkoa.

Kaikista ihmiseen kohdistuvista ei-lääketieteellisistä tutkimuksista on tehtävä eettinen ennakkoarviointi, jos tutkimukseen osallistuminen saattaa aiheuttaa tutkittaville joko suoraa tai välillistä vahinkoa.

Vahingolla tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkittavalle (joka voi olla myös ryhmä, organisaatio tai muu oikeushenkilö) aiheutuvaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai taloudellista haittaa, joka on vastoin tutkittavan etua ja joka samalla rikkoo hänen oikeuksiaan.

Esimerkkinä tällaisesta vahingosta voisi olla fyysisen tai psyykkisen vamman aiheutuminen, sosiaalisten suhteiden kariutuminen tai opiskelun ja työnsaannin vaikeutuminen. Myös tietosuojan vaarantuminen voi vahingoittaa tutkittavia monin tavoin.

Tutkimusalat

Tutkimusaloja, joita eettinen ennakkoarviointi varsinkin koskee, ovat hoitotiede, liikuntatiede, psykologia ja sosiaalityö, mutta arvioinnin piiriin otetaan myös sellaiset humanistiset, yhteiskuntatieteelliset, kauppatieteelliset, kasvatustieteelliset, oikeustieteelliset ja luonnontieteelliset tutkimukset, joiden menetelmät koskettavat jossain vaiheessa ihmisiä ja jotka mahdollisesti aiheuttavat vahinkoa edellä kuvatulla tavalla.

Ihmiseen kohdistuvat luonnontieteelliset tutkimukset ovat usein lääketieteellisiä (ks. tutkimuslain määritelmä lääketieteellisestä tutkimuksesta) ja kuuluvat sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan arvioitavaksi, mutta esimerkiksi ravitsemustieteessä voidaan tehdä tutkimuksia, jotka eivät kuulu lääketieteellisten tutkimusten ennakkoarvioinnin piiriin.

Epäselvissä tapauksissa tutkija voi kysyä Turun kliinisen tutkimuskeskuksen neuvontapalvelusta (turkucrc@tyks.fi) opastusta sen ratkaisemiseksi, kuuluuko tutkimus sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan toimialaan vai ei.

Tutkimuksen taso

Eettinen ennakkoarviointi on tehtävä väitöskirjatutkimuksista ja muista tieteellisistä tutkimuksista, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit. Perustutkinnon opinnäytetöistä (esim. kandidaatintutkielmat ja pro gradu -tutkielmat) ei yleensä tarvitse tehdä eettistä ennakkoarviointia, ellei työn ohjaaja katso sitä aiheelliseksi.

Tutkimusalalla (esim. hoitotiede) voi olla tästä poikkeavia käytäntöjä, jotka ovat sinällään riittäviä. Opinnäytetyön ohjaaja vastaa siitä, että perustutkinnon opinnäytteenä tehtävä tutkimustyö täyttää hyvän tieteellisen käytännön eettiset vaatimukset.​

Rekisteritutkimukset

Turun yliopisto eettinen toimikunta ei puutu rekisteritutkimuksiin.  

Viranomaisrekisterien käyttöä tutkimuksessa säätelevät sekä

Arkaluontoista tietoa käsitteleviä rekisteritutkimuksia voidaan suorittaa, mikäli rekisteriä pitävä viranomainen (esim. Kansanterveyslaitos, Väestörekisterikeskus, Oikeusrekisterikeskus, Stakes tai Sosiaali- ja terveysministeriö) on antanut siihen luvan. 

> Rekisteritutkimuksen tukikeskus
> Tietosuojavaltuutetun toimisto
 

Opinnäytetyöt

Perustutkinnon opinnäytetöistä (esim. kandidaatintutkielmat ja pro gradu -tutkielmat) ei tarvitse pyytää eettisen toimikunnan ennakkoarviointia, ellei työn ohjaaja tai oppiaine katso sitä aiheelliseksi.

Tutkimusalalla (esim. hoitotiede) voi olla tästä poikkeavia käytäntöjä, jotka ovat sinällään riittäviä. Työn ohjaaja kantaa opinnäytetöissä vastuun ja tekee mahdollisen lausuntopyynnön. Hänen tulee myös varmistaa, että opiskelija tuntee hyvän tieteellisen käytännön ja sen loukkausten käsittelemisen.

Puoltava lausunto

Puoltava lausunto annetaan vain siinä tapauksessa, että tutkimus ei loukkaa ihmisarvoa eikä aiheuta merkittävää vahinkoa tutkittaville.

Tutkimuksesta saatavat hyödyt verrataan mahdollisiin riskeihin. Tutkittavan saa asettaa alttiiksi vain sellaisille toimenpiteille, joista odotettavissa oleva tieteellinen tai henkilökohtainen hyöty on selvästi suurempi kuin tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat. Toimikunnan tehtävänä on varmistaa, että ihmisen hyvinvointi asetetaan tieteen edistämisen edelle.

Jos eettinen toimikunta antaa tutkimuksesta kielteisen lausunnon, on tutkimussuunnitelmaa muutettava lausunnossa esitetyllä tavalla. Muutettu tutkimussuunnitelma on esitettävä eettiselle toimikunnalle käyttäen lausuntopyyntölomaketta. Mukaan tulee liittää saatekirje, jossa tutkija perustelee ja kuvaa tekemänsä muutokset. 

Lausuntopyyntölomake

Lausuntopyyntölomake liitteineen tulee lähettää sähköpostitse tai kirjeitse eettisen toimikunnan sihteerille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

> Lausuntopyyntölomake

> Lausuntopyyntölomakkeen täyttöohje