Kulttuurihistorian oppiaine

Kulttuurihistoria tutkii Suomen ja muun maailman menneisyyttä ja sen muistamista kulttuurin näkökulmasta. Tieteenalan ytimessä ovat menneisyyden ihmisten ajattelutavat, elämisen arki ja tavat olla maailmassa sekä niiden kytkökset yhteiskuntaan ja kulttuurisiin muutoksiin. Kulttuurihistoriaa voi opiskella pääaineena Turun yliopistossa maisterin ja tohtorin tutkintoon saakka. Kulttuurihistoria kouluttaa asiantuntijoita, joilla on valmiudet työskennellä julkisen ja yksityisen sektorin tehtävissä tai yrittäjinä sekä kulttuurin, opetuksen, viestinnän ja tutkimuksen monilla kentillä.

Kulttuurihistoria on oma erityinen näkökulmansa ihmisen maailmaan. Kansainvälisesti kulttuurihistorian tutkimus- ja opiskeluyksikköjä ei ole paljon, vaikka lähestymistapana kulttuurihistoriallinen ilmiöiden tarkastelutapa on tuttu monille. Tutkimuskohteena on se elämän kokonaisuus, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan muuttivat.

Kulttuurihistoria muodostaa erityisen näkökulman siihen maailmaan, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan muotoilivat. Oppiaineen opetus ja tutkimus ulottuvat antiikista 2000-luvulle. Läpikulkevia juonteita ovat sukupuolen näkökulma, kulttuurinen vuorovaikutus sekä aineellisen ja aineettoman kulttuurin yhteenkietoutumat, reliikeistä raketteihin ja aatteista algoritmeihin. Temaattisia vahvuuksia ovat aistien ja tunteiden kulttuurihistoria, humanistinen eläin- ja ympäristötutkimus, elämäkerrallisuus, taiteen kulttuurihistoria, mediahistoria ja populaarikulttuuri sekä uskontokulttuurit.

Vuonna 1972 perustettu Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine on alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu laaja-alainen opetus- ja tutkimusyksikkö. Oppiaine juhlisti 50-vuotista taivaltaan 25.11.2022.

Tutustu kulttuurihistorian oppiaineeseen