Tutkimus kulttuurihistorian oppiaineessa

Kulttuurihistoriassa tutkimuksen perustana on tutkimisen vapaus. Oppiaine tekee korkeatasoista tutkimusta, harjoittaa monitieteistä kansainvälistä yhteistyötä ja edistää tieteiden välistä keskustelua. Kulttuurihistorioitsijat huomioivat ajan monitasoisuuden analysoidessaan historian jatkuvuuksia ja muutoksia. Kulttuurihistorian oppiaine osallistuu aktiivisesti uusien tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Kulttuurihistoriassa vahvasti tutkittuja aikakausia ovat keskiaika, uuden ajan alku ja ajanjakso 1800-luvun alusta nykypäivään. Lisäksi vahvuusalueita ovat elämäkerrallisuus, kokemusten, tiedon ja tunteiden kulttuurihistoria, ihmisen, eläimen/luonnon ja teknologian suhde, populaarikulttuurin ja mediahistorian tutkimus, sukupuolten historia, romantiikan aatteet ja kulttuuri, materiaalisen kulttuurin ja uskontokulttuurien tutkimus. Tärkeitä painoaloja ovat myös digitaalinen historia ja oman tieteenalan perusteiden tutkimus.

Tutkimusympäristö kannustaa sekä yksityiskohtaiseen lähilukuun että suuriin tulkintoihin, synteeseihin. Oppiaineessa tehtävälle tutkimukselle on ominaista lähdeaineiston monipuolisuus ja avoimuus uusille metodologisille ja teoreettisille haasteille.

Kulttuurihistoriallinen tutkimus problematisoi ihmisyyden ja kulttuurisuuden rajoja. Oppiaine kannustaa tutkijoita osallistumaan tieteelliseen, taiteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tutkimushankkeitamme

Elokuvien muovaama Suomi: suomalainen näytelmäelokuva audiovisuaalisena big datana 1907-2017

Projekti analysoi suomalaista elokuvaa big datana siten, että tutkimuskohteena ovat vuosina 1907–2017 valmistuneet näytelmäelokuvat ja pitkät dokumenttielokuvat, jotka ovat saaneet teatteriensi-illan. Projekti tutkii, millainen pitkän aikavälin näkymä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen avautuu audiovisuaalisen kulttuuriperinnön kautta. Miten elokuva on kuvitellut ja tulkinnut Suomen modernisaatiota ja sen synnyttämiä jännitteitä? Projekti rakentuu metodologiaan, joka yhdistää puheentunnistusta, kuvantunnistusta ja kieliteknologiaa elokuvahistoriallisen tutkimuksen osaksi. Projektin lähtökohtana on tieteidenvälinen yhteistyö, johon osallistuvat Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat. Hanke tekee läheistä yhteistyötä Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin kanssa.

Rahoitus: Suomen Akatemia 2020-2022

Yhteyshenkilö: Hannu Salmi

>Hankkeen verkkosivusto

>Seuraa projektia Twitterissä

 

Informaatiovirtoja Itämeren yli: ruotsinkielinen lehdistö kulttuurin välittäjänä 1771-1918

Hankkeessa tutkitaan, miten Suomen ja Ruotsin lehdistö ovat käyttäneet ja kierrättäneet toistensa sisältöjä ajanjaksolla, joka ulottuu 1700-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Aikakauden lehdistöä on digitoitu laajasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin, mikä antaa mahdollisuuden tutkia laskennallisin menetelmin tekstimassojen päällekkäisyyksiä ja siten seurata informaation liikkeitä. Hanke tutkii, mitkä teemat ja tekstilajit hallitsivat tiedonkulkua ja mitä tämä kertoo lehdistön roolista maiden välisenä kulttuurin välittäjänä.

Hanketta koordinoi Turun yliopisto, jonka lisäksi tutkijoita on Helsingin yliopistosta, Uumajan yliopistosta ja Örebron yliopistosta.

Rahoitus: Svenska Litteratursällskapet i Finland 2020-2022

Yhteyshenkilö: Hannu Salmi

>Hankkeen verkkosivusto

>Seuraa projektia Twitterissä

 

Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa

Keskiaika on mielikuvitusta kiihottava historian ajanjakso. Se inspiroi paitsi populaarikulttuuria, myös pseudohistoriaa eli tieteenä esiintyvää mutta sen säännöistä piittaamatonta historian kuvausta. Viime vuosina salaliittomaiset käsitykset historiasta ovat levinneet omakustanteista ja vaihtoehtoblogeista suurten lehtien kommenttiosioihin ja yleisille keskustelufoorumeille keräten tuhansia lukijoita. Äärimmillään kyse on vaikuttamaan pyrkivästä historiapolitiikasta, joka haastaa asiallisen tieteellisen keskustelun ja tiedeviestinnän. Projektin aineistona on käytännössä koko suomenkielinen internet ja vertailuaineistona venäjänkielisen internetin pseudohistorialliset keskustelut. Tutkimusryhmä yhdistää tehokkaita tietokoneavusteisia menetelmiä historioitsijoiden asiantuntemukseen. Tällä yhdistelmällä pystytään osoittamaan pseudohistoriallisten kertomusten alkuperä, leviäminen ja merkitykset 2000-luvun historiakulttuurissa ja -politiikassa.

Rahoittaja ja kesto: Emil Aaltosen säätiö, 2019–2021.

Yhteyshenkilö: Reima Välimäki

Hankkeen verkkosivusto

Sanojen liike ja tiedon paikat. Oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alun Suomessa

Sanojen liike -hanke tarkastelee 1800-luvun alun Suomen varhaisia kirjallisia keskuksia – Porvoota, Turkua ja Viipuria – painotuotteiden ja niiden vaikutusten kautta. Tutkimuskohteina ovat paitsi kokoelmat, myös aikakauden arkinen kokemusmaailma kuten painotuotteiden hankinta ja kuljetus, lukemisen konventiot ja kirjaharrastusten pohjalta syntyneet yhteisöt ja verkostot. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusi tekstien käyttöön ja merkitykseen perustuva tulkinta 1800-luvun kirjallisesta elämästä Suomessa ja siitä tavasta, jolla painettu sana oli läsnä lukevien aikalaisten elämässä.

Hankkeen rahoittaja ja kesto: Koneen säätiö, 2020-2022

Yhteyshenkilö: Heli Rantala

> Hankkeen verkkosivusto

Särkyneet mielet. Psyykkisesti sairastunut yksilö ja suomalaisen hyvinvoinnin historia

Psyykkisistä syistä johtuva vajaakuntoisuus on kasvava huoli yhteiskunnassamme. Ilmiöllä on pitkä historia, jonka tunnemme kuitenkin huonosti. Tämä hanke kysyy, miten psyykkinen kärsimys, sen pitkäkestoisuus ja sairastuneen yksilön osallisuus on kohdattu ennen, 1800-luvun jälkipuolelta nykyaikaan ulottuvana hyvinvointiyhteiskunnan synnyn aikana. Miten yksilö, perhe ja yhteiskunta ovat ymmärtäneet psyykkisen sairastumisen, sen pitkittymisen tai siitä vain osittain tervehtymisen. Miten aiemmin toimittiin, miten tilanteet koettiin?

Tutkimuksessa analysoidaan neljä elämäntarinaa biografista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimus lähtee psyykkisen vajaakykyisyyden (mental disability) käsitteestä ja yhdistää vammaisuuden historian biografiseen tutkimukseen sekä uusmaterialistisiin lähtökohtiin mielen ja materian yhteenkietoutuneisuudesta.

Hankkeen rahoittaja ja kesto: Koneen säätiö, 2020-2022

Yhteyshenkilö: Kirsi Tuohela

 

Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880–1940

Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880–1940 on monitieteinen tutkimushanke, joka luotaa suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa 1880-luvulta 1940-luvulle. Monitieteisessä, kolmivuotisessa hankkeessa tutkitaan, miten modernisoituvan Euroopan historiaa muokanneet esoteeriset ja okkulttiset virtaukset tulivat osaksi suomalaista kulttuuria ja sen sisällä toimineiden yksilöiden kokemaa todellisuutta. Esoteerisuus yhdisti suomalaisen sivistyneistön eri ryhmittymiä, erityisesti taiteilijoita ja mahdollisti kontaktit myös kansainvälisiin verkostoihin. Hankkeessa tarkastellaan, millaisena vuosisadan vaihteen uskonnollinen murros näyttäytyy historiallisiksi marginaali-ilmiöiksi aiemmin luettujen teosofian, spiritualismin, antroposofian ja muiden länsimaisen esoteerisuuden piiriin kuuluvien ilmiöiden näkökulmasta. Valitsemamme yksilöihin keskittyvän näkökulman avulla on mahdollista tarkastella suomalaisen esoteerisuuden merkityksiä laaja‐alaisesti, paitsi modernin uskonnollisuuden ja suomalaisen kansallisidentiteetin muotoutumisessa myös osana modernin taiteen, tieteen ja yksilökäsityksen muutosta.

Rahoittaja ja kesto: Koneen Säätiö, 2018–2020

Yhteyshenkilö: Maarit Leskelä-Kärki

> Hankkeen verkkosivusto

Viraalinen kulttuuri 1800-luvun alun Euroopassa

Viraalinen kulttuuri 1800-luvun alun Euroopassa on Hannu Salmen akatemiaprofessuurin tutkimushanke. Se analysoi kulttuurin viraalisuutta, infektiivistä luonnetta 1800-luvun alussa, jota voi pitää modernin Euroopan formatiivisena ajanjaksona. Ranskan suuren vallankumouksen jälkimainingeissa Euroopan rajoja piirrettiin uudelleen. Samaan aikaan liike rajojen yli lisääntyi teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien vauhditti tätä kehitystä. Projekti jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja ’viraalisuuden’ muotoja 1800-luvun alussa tutkimalla digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia tekstinlouhinnan keinoin. Infektiivisten testien kautta projekti laajenee tutkimaan tarkemmin viraalisten ilmiöiden kulttuurihistoriaa.

Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2017–2021

Yhteyshenkilö: Hannu Salmi

> Hankkeen verkkosivusto

Audiovisuaalinen kulttuuri ja ajan sykliset rakenteet Suomessa 1920-luvulta 1990-luvun loppuun

Audiovisuaalinen kulttuuri ja ajan sykliset rakenteet Suomessa 1920-luvulta 1990-luvun loppuun (AVSYKLI) on mediahistoriallinen hanke, joka tutkii sähköisen joukkoviestinnän muokkaamaa suomalaista arkea ja elämäntapaa. Sen tavoitteena on tehdä pitkän ajanjakson analyysiin perustuva tulkinta suomalaisten median- ja ajankäytöstä. Tärkeän aineiston muodostavat pitkältä aikaväliltä kootut ohjelmien lähetystiedot. Analysoimme sitä, miten ohjelmien virta on jäsentänyt kuuntelijoiden ja katselijoiden elämää ja millaisia merkityksiä audiovisuaalisella medialla on ollut ajallisten rakenteiden muodostumisessa. Hanke kehittää uusia menetelmiä digitaalisten media-aineistojen analyysiin. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle Arkisto ja Kansalliskirjasto. Käynnistämisvaiheessa oleva projekti hakee rahoitusta täysipainoisen tutkimustyön aloittamiseen.

Käynnistysrahoitus: Turun Yliopistosäätiö, 2018

Yhteyshenkilö: Paavo Oinonen

Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910

Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 on osa Suomen Akatemian rahoittamaa digitaalisten ihmistieteiden ohjelmaa. Se on Kansalliskirjaston digitointiyksikön, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan sekä Turun yliopiston kulttuurihistorian ja Tulevaisuuden teknologian laitoksen yhteinen konsortio. Hankkeessa tutkitaan julkisen keskustelun muotoja, laajuutta, kehitystä ja ylirajaisia kytkentöjä Suomessa vuosina 1640–1910. Hankkeessa tutkitaan kirjatuotantoa metatietoanalyysin avulla ja louhitaan kaikkia Suomessa vuosina 1771–1910 julkaistuja sanoma- ja aikakauslehtiä. Turun tiimi on keskittynyt ennen kaikkea tekstin uudelleenkäytön tutkimukseen ja saanut käyttöönsä myös vuosien 1911–1920 lehdet.

Hanke on julkaissut tietokannan tekstien uudelleenkäytöstä, ja se on avoimesti luettavissa.

Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2016–2019

Yhteyshenkilö: Hannu Salmi

> Hankkeen verkkosivusto

Näe, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa

Näe, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa on yhtä aikaa monitieteinen tutkimus- ja taidehanke sekä kokeileva kohtaamispaikka tieteen, taiteen ja yleisön välillä. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää Tuomas Akvinolaisen keskiaikaisten muistopäivien liturgisia juhlallisuuksia ja sitä, millaisia emotionaalisia viestejä musiikin ja runokielen yhteen kietoumat välittivät eri aisteille. Lähestymme aistimellisuutta ja emotionaalisuutta tarkastelemalla muistopäiviä varten koottuja keskiaikaisia tekstejä ja lauluja, sanoitusta ja melodiaa, puheen ja laulun vaihtelua, toistoina kuuluvia korostuksia sekä musiikin sanoille antamia painoja. Tutkimuksen lisäksi olemme olleet aktiivia järjestämään erilaisia tapahtumia erilaisille yleisöille, ennen kaikkea tieteellisiä konferenssiesitelmiä, esitelmiä suurelle yleisölle, laulutyöpajoja, joissa yleisö osallistuu laulamiseen ja tunteiden sanallistamiseen sekä konsertteja. Olemme julkaisseet yhteistyössä Vox Silentiin kanssa mm. CD-levyn, Felix Thomas, lumen mundi, mikä pitää sisällään osan Tuomaan juhlapäivien lauluista. Vuoden 2019 alussa julkaistaan projektin opus magnus, eli tutkimuksemme tulokset teoksessa The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas (kustantaja Sibelius Akatemian MusDoc Research Publications -sarja). 

Rahoittaja ja kesto: Koneen Säätiö, 2015–2018

Yhteyshenkilö: Marika Räsänen

> Hankkeen verkkosivusto

PROPREAU – Profiling Premodern Authors

PROPREAU on Suomen Akatemian vuosina 2016–2019 rahoittama digihum-konsortio, jossa selvitetään esimodernien latinankielisten tekstien tekijyyttä. Tarkastelemme useita sellaisia historiallisesti kiinnostavia ja kiistanalaisia tekstejä, joiden tekijästä on saatettu väitellä satoja vuosia. Käynnistimme hankkeen klassikolla: Ciceron nimiin keskiajalla laitetulla teoksella Rhetorica ad C. Herennium. Käytimme tietokoneen opettamiseen Ciceron tekstejä ja hyvin suurta antiikin tekstien korpusta. Niin tässä kuin useissa muissakin tutkimissamme tapauksissa vastaan on tullut yllätyksiäkin. Ciceron lisäksi tarkastelemme niin Augustinukseen, Gregorius Suureen, Petrus Zwickeriin kuin Henrik VIII:n liittyviä tekstejä.

Käyttämämme koneoppimiseen perustuvat menetelmät (SVM ja CNN) pystyvät tarkastelemaan tekstiä sellaisella tasolla, johon ihminen ei kykene, mutta menetelmien tulokset hankkeessamme sidotaan aina tiukasti perinteiseen historian- ja kielentutkimuksen työkalupakkiin. Kiistanalainen tekijyys vahvistetaan tietokoneavusteisen luokittelun ja sisältö- ja kontekstianalyysin yhteistuloksena.

Konsortiota johtaa professori Marjo Kaartinen ja siinä toimivat tutkijatohtorit Teemu Immonen, Jesse Keskiaho, Raija Vainio ja Reima Välimäki sekä tohtorikoulutettava Anni Hella. Menetelmäpuolesta vastaavat Tulevaisuuden teknologian laitokselta apulaisprofessori Filip Ginter ja tutkimusavustaja Aleksi Vesanto.

Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2016–2019

Yhteyshenkilö: Marjo Kaartinen

> Hankkeen verkkosivusto

Romantic Cartographies: Lived and Imagined Space in English and German Romantic Texts, 1790–1840

Useimmat tekstit ovat tilallisia ja ne rakentuvat keskeisten paikkojen verkostosta. Tämä oli erityisen tyypillistä romantiikan ajalle (1790–1840), jota luonnehti kasvava kiinnostus sekä historiallisiin paikkoihin että luonnonpaikkoihin. 1800-luvun romantiikka heijasteli kosmopoliittisuuden ja nationalismin välistä jännitettä ja pohti teollistumisen vaikutuksia luonnonympäristöihin. Post doc -hankkeessani esitän tilallisen tulkinnan englantilaisesta ja saksalaisesta romantiikasta. Hanke pyrkii ylittämään kapean keskittymisen yksittäisiin romantiikan kirjoittajien analysoiden lähilukemisen ohella digitaalisesti isoa tekstuaalista korpusta ja rekonstruoiden geografisia karttoja, joita tekstit sisältävät. Teksilouhinnan tulokset visualisoidaan päällekkäisinä karttoina, jotka tuottavat uutta tietoa keskuksen ja periferian sekä urbaanien alueiden ja luonnonympäristöjen suhteesta romantiikan aikana, tutkien reittejä metropolisten, pikkukaupunkien, maaseudun ja historiallisten alueiden välillä.

Rahoittaja ja kesto: Turku Institute for Advanced Studies, 2017–2019

Lisätietoja: Asko Nivala

> Hankkeen verkkosivusto

Vuorovaikutusta valtamerten yli: globaalin tiedonkulun verkostot historiallisten sanomalehtiarkistojen valossa 1840–1914 (OcEx)

Sanomalehdet olivat aikansa big dataa, suurille kansanjoukoille suunnattu tiedotusväline. Niiden dramaattinen ekspansio synnytti 1800-luvulla tiedon kierrättämisen kulttuurin, joka oli globaalia. Tästä huolimatta aiemmassa tutkimuksessa lehdistöä on usein tarkasteltu kansallisessa viitekehyksessä. Tätä on vahvistanut edelleen se, että sanomalehdistön tallentaminen ja digitointi on tapahtunut lähinnä kansallisesti. Projekti Oceanic Exchanges: Tracing Global Information Networks in Historical Newspaper Repositories, 1840–1914 (OcEx) tuo yhteen tietokoneavusteisen sanomalehtitutkimuksen johtavat tutkimusryhmät Iso-Britanniasta, Hollannista, Meksikosta, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Tavoitteena on tutkia informaation kulkua kansallisten ja kielellisten rajojen yli 1800-luvulla kokoamalla yhteen digitoituja sanomalehtikokoelmia. Tavoitteena on tutkia ennen kaikkea tekstien uudelleenkäyttöä ja käsitteiden siirtymiä alueelta toiselle.

Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2017–2019

Yhteyshenkilö: Hannu Salmi

> Hankkeen verkkosivusto

Fasismin perintö populaarikulttuurissa

Tutkimusprojektin tarkoitus on kuvata, miten alun perin anti-fasistiseksi tarkoitettu toista maailmansotaa kuvaava populaarikulttuuri (elokuva, tv-sarjat, kirjallisuus) on viime vuosikymmeninä muuttunut osaksi (valta)populaarikulttuuria kadottaen alkuperäiset tarkoitteensa ja yhteytensä 1930- ja 1940-lukujen historiallisiin tapahtumiin. Tämä on tapahtunut niin esteettisen hämärtämisen, natsien ja fasismin suorittamien rikosten normalisoinnin ja universalisoinnin, kuin mustan huumorin avulla. 

Projekti perehtyy esimerkkiaineiston kautta kysymykseen, miksi ja miten fasismin ja natsismin perintö on sopinut erilaisiin populaarikulttuurin tarkoituksiin ja miten se on muuttanut käsityksiä toisen maailmansodan vainoista (esim. holocaust), sekä näihin ideologioihin liitetyistä todellisista ja fantastisista elementeistä. Siksi sen yhtenä tarkoituksena on synnyttää keskustelua tällaisen materiaalin käytöstä historianopetuksen yhteydessä pohdittaessa erityisesti nuorten historiakuvan muotoutumista.

Rahoitus ja kesto: rahoitus ei vielä varmistunut

Yhteyshenkilöt: Kari Kallioniemi ja Kimi Kärki

Yleisen ja kulttuurihistorian uusimmat julkaisut

Spiritualismi (2020)

Marjo Kaartinen, Maarit Leskelä-Kärki
(A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa)