Opiskelu taidehistorian oppiaineessa
Taidehistorian opinnot tarjoavat näkökulmia visuaalisen kulttuurin historiaan ja nykypäivään. Taidehistorian alaan kuuluvat muun muassa kuvataide, arkkitehtuuri, taideteollisuus ja taidekäsityö, taiteen instituutiot, miljöökysymykset, käyttökuvan eri lajit sekä historiallisesti muuttuvat taidekäsitykset ja -teoriat.
Taidehistoriaa voi opiskella sekä pääaineena että sivuaineena. Opinnot aloitetaan mediatutkimuksen, musiikkitieteen ja taidehistorian hakukohteen yhteisillä perusopinnoilla.
Perusopinnoissa opitaan keskeisiä käsitteitä, harjoitellaan analyysia ja kriittistä ajattelua sekä tutustutaan taiteen, musiikin ja median toimintakenttiin ja niitä tutkiviin tieteenaloihin. Tämän jälkeen jatketaan taidehistorian oppiainekohtaisiin opintoihin.
Taidehistorian opiskelu on yhdistelmä luentoja, pienryhmäopetusta, keskustelevia seminaareja sekä itsenäistä työskentelyä kirjatenttien, esseiden ja tutkintoihin kuuluvien opinnäytetöiden parissa.
Opintoihin kuuluu sekä kaikille yhteisiä jaksoja että valinnaisia jaksoja, joilla voi paneutua valitsemaansa taidehistorian aikakauteen tai näkökulmaan.
Opintojaksojen sisältöihin voi tutustua tarkemmin opinto-oppaassa. Vuosittain järjestetään vaihtuvia erikoiskursseja, kuten esimerkiksi syksyllä 2018 järjestetty Taide ja politiikka.
Taidehistorian opiskelu antaa valmiuksia työskentelyyn museoissa ja muissa näyttelyinstituutioissa, kulttuurihallinnossa, rakennus- ja kaupunkisuojelussa, kriitikontyössä eri viestimissä, kustannusalalla sekä alan opetus- ja tutkimustehtävissä.
Taidehistorian oppiaineen pyrkimyksenä on kouluttaa asiantuntijoita, jotka hallitsevat taiteen kentän eri aihealueiden tietämyksen ja systemaattiset menetelmät tulkita ja analysoida koko visuaalisen kulttuurin kenttää kuvista ympäristöihin.