Pan-Eurooppa Instituutin hankkeet

Globaalin kaupan muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta 2010-luvulla muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa ja moniulotteista. Muun muassa digitalisaatio ja alustatalous ovat muuttaneet arvonluontia, arvoketjuja ja liiketoimintamalleja. Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailman kaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, jonka myötä perinteiset maailmankaupan johtoasemat horjuvat. Nämä muutokset ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa.

Tulevaisuuden yritysjohtajilta vaaditaankin kykyä ymmärtää laaja-alaisia muutoksia sekä kykyä arvioida näiden muutosten seurauksia liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksiin ja haasteisiin. Sekä suomalaisen elinkeinoelämän, että liiketalouden opiskelijoiden on ymmärrettävä muuttuvan kauppapolitiikan merkitys ja heille on tarjottava keinoja ja yhteistyöverkostoja, joiden avulla he pystyvät nopeasti reagoimaan kauppapoliittisiin muutoksiin erityisesti Itämeren alueella.

Keskeiset tavoitteet:
1. uuden opintojakson perustaminen
2. yrityskoulutusten järjestäminen
3. kauppapolitiikan nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevän artikkelikokoelman tuottaminen
4. aiheeseen liittyvien tutkimus- ja kehityshankkeiden rakentaminen

Hanke on kolmivuotinen (marraskuu 2019 – lokakuu 2022) ja sen rahoittaja on Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) säätiö.

Lisätietoja hankkeen sivuilta: www.utu.fi/kappas

Ota yhteyttä
Tutkimuspäällikkö
Anna Karhu

MUUTOS-hanke kumpuaa maailmantalouden käynnissä olevasta murroksesta ja sen tuomista haasteista, joihin myös suomalaiset vientiteollisuuden alat joutuvat nopeasti vastaamaan. SITRA (2020) on uusimmassa megatrendianalyysissään nostanut esille viisi toisiinsa kytkeytyvää kehityskulkua: ekologinen jälleenrakennus, verkostomaisen vallan voimistuminen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, teknologian sulautuminen osaksi yhteiskuntaa ja arkea, sekä talousjärjestelmän uudelleen suuntaaminen. Keväällä 2020 pandemiaksi yltynyt Covid19-pandemia synnyttänee lisäksi uusia trendejä monille elämänalueille. Suurten muutosten keskellä suomalainen vientiteollisuus etsii reittejään eteenpäin sekä keinoja kilpailukyvyn jatkuvaan kehittämiseen. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia megatrendien vaikutuksia meriteollisuuteen ja alan suomalaisyritysten kansainväliseen liiketoimintaan. Koska megatrendien vaikutusten ymmärtäminen vaatii ilmiöiden analysointia eri toimijoiden näkökulmasta, tarkastelemme kansainvälisen liiketoiminnan muutoksia kahdesta suunnasta: meriteollisuuteen kytkeytyneiden instituutioiden ja organisaatioiden tasolla (järjestelmätaso), sekä suomalaisten meriteollisuuteen keskittyvien yksittäisten yritysten tasolla (yritystaso). Tältä pohjalta haemme vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

1. Millaisina megatrendit näyttäytyvät Suomen meriteollisuuden kannalta?

2. Miten megatrendit tulkitaan ja miten niihin reagoidaan järjestelmä- ja yritystasoilla?

3. Miten eri tasojen toimijoiden reaktiot muutoksiin käytännössä kytkeytyvät toisiinsa?

4. Millaisena näyttäytyy Suomen meriteollisuuden tulevaisuus ja kilpailukyky vuonna 2025 ja sen jälkeen?

5. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia tähän tulevaisuuskokonaisuuteen liittyy ja millaiset ennakointitoimet olisivat hyödyllisiä suotuisten tulevaisuuspolkujen tukemiseksi?

Hankkeen rahoittaja on Liikesivistysrahasto

10/2022 – 02/2025

Tutkijat: 

Elisa Aro

Eini Haaja

Anna Karhu

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa sosiaalisen median hyödynnettävyyttä Suomen lähialueiden vakauden arvioinnissa ja edelleen Suomen turvallisuusympäristön kehityksen ennakoinnissa. Hankkeessa analysoidaan Venäjän sosioekonomista tilannetta sen Ukrainassa helmikuussa 2022 aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen ja tutkitaan sosiaalisen median merkitystä yhteiskunnallisen toiminnan ja aktivismin alustana. Hankkeessa 1) analysoidaan hallintokriittisen ja sodanvastaisen kansalaisyhteiskunnan nykytilannetta Venäjällä, 2) kerätään tietoa sosiaalisen median merkityksestä aktivismin alustana ja 3) arvioidaan merkittävän, yhteiskunnallista vakautta horjuttavan protestiliikehdinnän mahdollisuutta.

Kaksivuotista (2023-2024) hanketta rahoittaa Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).

Tutkijat:

Saara Kuikka
Hanna Mäkinen

TULEVA -hanke on osa tutkimuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on analysoida megatrendien sekä äkillisten disruptioiden aiheuttamia muutospaineita suomalaisyritysten kansainväliselle liiketoiminnalle. Keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Miten megatrendejä ja disruptioita tulkitaan ja miten niihin reagoidaan järjestelmä- ja yritystasolla?
• Miten toimijoiden reaktiot muutoksiin kytkeytyvät toisiinsa ja edelleen kauppapolitiikan kenttään?
• Millaisena näyttäytyy Suomen kansainvälisen kauppa, vienti ja kilpailukyky vuonna 2030 ja sen jälkeen?
• Millaisia ennakointitoimia tarvitaan yritysten aktiivisen roolin turvaamiseksi?

TULEVA -hanke keskittyy tässä kokonaisuudessa tarkastelemaan politiikan ja elinkeinoelämän rajapintaa, arvioiden erityisesti kestävän kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvien vaateiden synergioita ja ristiriitoja. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa.

Hankkeenrahoittaja on Suomen ulkomaankaupan edistämisrahasto

10/2022 – 05/2024

Tutkijat:

Eini Haaja

Anna Karhu

Hanna Mäkinen

EXOPRODIGI - Expanding efforts to bring eco-efficiency to maritime industry processes in Baltic Sea Region via digital tools

Pan-Eurooppa Instituutti Turun yliopistossa koordinoi EXOPRODIGI-projektia, EU:n Itämeriohjelman rahoittamaa hanketta. Projektin kesto on 9 kuukautta.

EXOPRODIGI-projekti on jatkoprojekti joulukuussa 2020 loppuneelle ECOPRODIGI-projektille. EXOPRODIGI:ssa parannetaan merialan prosessien ekotehokkuutta Itämeren alueella digitaalisten teknologioiden avulla. Projektissa on mukana 13 organisaatiota neljästä eri Itämeren alueen maasta (Tanska, Ruotsi, Suomi ja Liettua). Mukana on tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja asiantuntijaorganisaatioita.

• Hankkeen kesto: 01/2021-09/2021
• Kokonaisbudjetti: 879,196.23 €
• Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuus: 674,282.16 €

Lue lisää hankkeesta sen virallisilta sivuilta.

Ota yhteyttä

Tutkimuspäällikkö:

Elisa Aro

Talouspäällikkö:

Marjaana Reunasalo

Projektitutkija:

Julia Ajanko

Pan-Eurooppa Institutti koordinoi yli 4 miljoonan euron kansainvälistä meriteollisuuden digitalisaatiohanketta.

ECOPRODIGI:n, kunnianhimoisen meriteollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena on lisätä meriteollisuuden ekotehokkuutta Itämeren alueella digitalisaation avulla. Mukana on yli 20 tutkimuslaitosta, yritystä ja sidosryhmää eri puolilta Itämeren aluetta. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2020.

Lue lisää hankkeesta sen virallisilta sivuilta. 

Ota yhteyttä
Projektipäällikkö
Milla Harju

Projektitutkija
Elisa Aro

Clean Shipping Project Platform (CSHIPP) -hankkeessa seitsemän Itämeren alueen puhdasta merenkulkua edistävää EU-rahoitteista hanketta tekee yhteistyötä laajemman vaikuttavuuden edistämiseksi. Hanke toteutetaan vuosina 2018-2020.

CSHIPP-hankkeessa mukana olevat projektit
EnviSuM
SHEBA
EGOPRODIGI
GoLNG
BalticLines
BSR Electric
Smartup Accelerator

Lue lisää hankkeesta sen virallisilta sivuilta.

Ota yhteyttä
Projektitutkija
Riitta Pöntynen

Projektitutkija
Teemu Itälinna

Miten yritykset luovat arvoa digitaalisin ratkaisuin monimutkaisissa verkostoissa? Mitä ratkaisun digitaalisuus edellyttää liiketoimintamallilta? Digitalisaatio mahdollistaa lukemattomia uusia ratkaisuja asiakkaiden tarpeeseen vastaamiseksi. Teknologian lisäksi yrityksellä pitää kuitenkin olla myös hyvä liiketoimintamalli, jotta se saa arvoa myös itselleen.

DigiPro – Digitaalisuudesta kansainvälisesti skaalattavaa liiketoimintaa –hankkeessa tarkastelussa oli ennakoiva projektinohjausratkaisu ja miten siitä voidaan rakentaa kannattavaa liiketoimintaa. Hanke toteutettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston School of Business and managementin sekä neljän pk-yrityksen rinnakkaisprojektina. Kaksivuotisen tutkimushankkeen (2017-2018) päärahoittajana toimi Business Finland.

Lisää hankkeesta Turun yliopiston DigiPro-blogista.
DigiPro-hankkeen loppuraportti (englanniksi).

  

MNEmerge-hankkeessa selvitettiin, miten monikansalliset yritykset voivat toiminnallaan edesauttaa globaalien kehityshaasteiden ratkaisemista. Hankkeessa tehtiin kenttätutkimusta Brasiliassa, Ghanassa ja Intiassa. Hankkeessa tutkittiin muun muassa, millaisia sosioekonomisia vaikutuksia monikansallisten yritysten toiminnalla on kehittyvissä maissa sekä kuinka yhteistyötä yritysten ja päätöksentekijöiden välillä voitaisiin vahvistaa vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi.

Hankkeen tavoitteet:

1. Kehittää kattava viitekehys, jolla voidaan analysoida monikansallisten yritysten vaikutusta sosio-ekonomiseen kehitykseen;
2. Kehittää malli, joka kuvaa monikansallisten yritysten, suorien ulkomaisten sijoitusten (FDI) ja kansantalouden välistä suhdetta;
3. Toteuttaa case-tutkimuksia ja tehdä määrällistä analyysia, jolla varmennetaan kehitetyn mallin toimivuus;
4. Analysoida julkisten toimintaperiaatteiden roolia vastuullisten liiketoimintojen ja YK:n kehitystavoitteiden tukemisessa.

MNEmerge-hankkeen tavoitteena oli myös antaa suosituksia monikansallisten yritysten ja yhteiskunnallisten sidosryhmien väliselle yhteistyölle. Täten hankkeella pyrittiin samanaikaisesti tukemaan kestävää liiketoimintaa ja takaamaan yhteiskunnan kestävä kehitys.

MNEmerge toteutettiin kansainvälisenä tutkimushankkeena ja sen kesto oli kolme vuotta (2014-2016).

Hankkeessa mukana olleet partnerit:

• Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Suomi (Lead Partner)
• King’s College London, Iso-Britannia
• Brunel University, Iso-Britannia
• University of Oxford, Iso-Britannia
• Turun yliopisto, Pan-Eurooppa Instituutti, Suomi
• United Nations University, Alankomaat
• Public Health Foundation of India, Intia
• Science and Technology Policy Research Institute, Ghana
• INESC P&D Brazil, Brasilia

Lue lisää hankkeesta sen virallisilta sivuilta.

Ota yhteyttä
Projektitutkija
Hanna Mäkinen

Russia's final energy frontier – Sustainability challenges of the Russian Far North

Hankkeessa tarkasteltiin, miten energiapolitiikka muotoutuu Venäjän pohjoisilla alueilla maan sisäisten tekijöiden, kansainvälisten yritysten ja kansainvälisen politiikan vuorovaikutuksena. Lisäksi tutkittiin sitä, millaisen aseman paikallisten yhteisöjen sosioekonominen kehitys ja ympäristövastuu saavat tässä politiikassa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja japanilaisen tutkijaryhmän kanssa.

Hanke oli kaksivuotinen (2014-2016) ja sen yhteisrahoittajina toimivat Suomen Akatemia ja the Japan Society for the Promotion of Science.

Projektin partnereita olivat Helsingin yliopisto/Aleksanteri Instituutti, Turun yliopisto/Pan-Eurooppa Instituutti sekä japanilainen tutkijaryhmä. Pan-Eurooppa Instituutin tutkijat keskittyivät projektissa ulkomaisten yritysten rooliin Venäjän pohjoisten alueiden kehittymisessä.

Ota yhteyttä
Projektitutkija
Hanna Mäkinen

Projektitutkija
Eini Haaja

Lue lisää hankkeesta sen virallisilta sivuilta.
 

Ota yhteyttä
Projektipäällikkö
 Marja Luomanen 

Wider Europe – Regional Security Report

Pan-Eurooppa Instituutin Wider Europe – Regional Security Report seurasi itäisen Keski-Euroopan (Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä), Etelä-Kaukasuksen (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia) ja Keski-Aasian (Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan, Uzbekistan) turvallisuuskehitystä.
 
Raportit olivat osa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön puitteissa rahoittamaa tutkimushanketta Security and Development Research within the Wider Europe Initiative Security Cluster; Pan European Institute (2010–2011).

Raportit

Regional Security Report 2/2011 – Special edition on energy security ilmestyi 22.6.2011

Regional Security Report 1/2011 – Special edition on socio-economic development

Venäjänkielinen versio 2/2011 raportista: Отчет о региональной безопасности